Tätä sivua ei enää ylläpidetä. Siirry uuteen julkaisuluetteloon tästä
Teknologiatuettu työssäoppiminen
Matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttö työssäoppimisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa
Pekka Tauriainen
Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Oulun yliopisto
Esitetään Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan suostumuksella julkisesti tarkastettavaksi Linnanmaan Kaljusensalissa (KTK112) 9. lokakuuta 2009 klo 12.00
Copyright © 2009
Oulun yliopisto
Esitarkastajat
Professori Esa Poikela
Professori Heli Ruokamo
OULUN YLIOPISTO, OULU 2009
ISBN 978-951-42-9214-9 (PDF)
ISSN 1796-2242 (Online)
URN:ISBN:9789514292149
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on jäsentää työssäoppimista oppimismenetelmänä ja tutkia opetusteknologian käyttöä työssäoppimisessa. Tutkimuksessa selvitettiin oppilaiden matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttöä ja ammattitaidon kehittymistä teknologiatuetussa työssäoppimisessa sekä opetusteknologian käytön ja ammattitaidon kehittymisen muuttumista tutkimuksen aikana.
Tutkimuksen oppimisteoreettisena perustana on sosiokognitiivinen oppiminen ja tutkimusmenetelmänä design-tutkimus. Tutkimus toteutettiin Oulun seudun ammattiopistossa vuosina 2005–2006. Tutkimusaineistona on kahdenkymmenen ammatillisen perustutkinto-opiskelijan haastatteluaineisto, opetusteknologian käytössä syntynyt aineisto sekä tutkijan muistiinpanot. Aineisto analysoitiin kvalitatiivisella sisällönanalyysillä.
Tulosten mukaan oppilaat käyttivät matkapuhelimen puhelu- ja viestitoimintoja pääasiassa oppilaiden välisen vuorovaikutuksen ylläpitämiseen. Kuvaustoimintoja he käyttivät töiden ja tapahtumien sekä työkohteiden, -välineiden ja -ympäristön kuvaamiseen. Verkko-oppimisympäristöä oppilaat käyttivät pääasiassa päiväkirjojen kirjoittamiseen. Matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttö muuttui tutkimuksen aikana aktiivisemmaksi ja monipuolisemmaksi. Opetusteknologian käytön perusteella oppilaista muodostui neljä käyttäjäryhmää. Ne ovat viestitoimintojen aktiivikäyttäjät, kuvaustoimintojen aktiivikäyttäjät, teknologian keskivertokäyttäjät ja teknologian passiivikäyttäjät.
Matkapuhelimen ja verkko-oppimisympäristön käyttöön sisältyviä oppimista tukevia tekijöitä olivat vuorovaikutuksen, muistitoimintojen ja tiedon prosessoinnin tukeminen. Oppilaiden työssäoppimisjaksolla ottamiin valokuviin tallentui myös tietoa, jota oppilaat pystyivät tarvittaessa myöhemmin hyödyntämään.
Oppilaat kokivat oppineensa työssäoppimisjaksollaan työssä tarvittavia perustietoja ja -taitoja, rutiinia ja varmuutta, tilannekohtaisia toimintataitoja sekä aiempaa syvällisempää ja laajempaa tietoa. Ammattitaidon kehittymisessä tapahtui muutoksia tutkimuksen aikana eniten aiempaa syvällisemmän ja laajemman tiedon oppimisessa. Sen sijaan työssä tarvittavien perustietojen ja -taitojen oppimisessa ei tapahtunut muutoksia. Syvällisimmät ja laajimmat tiedot ilmaisivat oppineensa viestitoimintojen aktiivikäyttäjät.
Tulosten perusteella opetusteknologian käyttö lisää työssäoppimisen sosiaalisuutta ja ohjausmahdollisuuksia erityisesti tilanteissa, joissa oppilaat tekevät työtä yksin ilman ohjaajan jatkuvaa läsnäoloa. Samalla oppimisen itseohjautuvuuden ja itsenäisen reflektion vaatimus pienenee. Opetusteknologian aktiivinen ja monipuolinen käyttö parantaa erityisesti opittavien töiden käsitteellistä ymmärtämistä, tilannesidonnaisen tiedon luomista sekä kokonaisuuksien muodostumista.
Asiasanat: ammattitaidon kehittyminen, design research, design-tutkimus, development of professional skills, learning technology and on-the-job learning, opetusteknologia ja työssäoppiminen
- Julkaisu Adoben PDF-muodossa 2.34 MB
Julkaistu painettuna:
![]() | Acta Universitatis Ouluensis Scientiae Rerum Socialium E 105 ISBN 978-951-42-9213-2 ISSN 0355-323X |
Oulun yliopiston muita julkaisuja
- Muita Oulun yliopiston julkaisemia elektronisia julkaisuja
- Sarjan Acta Universitatis Ouluensis Scientiae Rerum Socialium kotisivu
Päivitetty 24.8.2011 | Webmaster

