Tiivistelmä

Hiustenlähdön yhteys sydän- ja verisuonisairauksiin on ollut tiedossa jo pitkään, mutta yhteyden taustalla olevat patofysiologiset mekanismit ovat edelleenkin epäselviä. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin hiustenlähdön yhteyksiä metaboliseen oireyhtymään ja siihen liittyviin riskitekijöihin suomalaisessa väestössä yleisesti. Lisäksi tutkittiin elämänlaadun yhteyttä hiustenlähtöön 63-vuotiailla miehillä ja naisilla.

Tutkimukseen käytettiin kolmea aineistoa; kansallisen Finrisk 2002 tutkimuksen alopecia (hiustenlähtö) alaotos (4066 iältään 25–74-vuotiasta miestä) ja kaksi aineistoa Oulun kaupungista (Oulussa asuneet 55- ja 63-vuotiaat miehet ja naiset vuonna 2001 ja 1998). Hiustenlähdön laajuus määriteltiin miehillä Norwood-Hamiltonin ja naisilla Ludwigin luokitteluasteikon mukaan.

Hiustenlähdön esiintyvyys suomalaisessa miesväestössä vaihteli 17 %:sta (25–34-vuotiaat) 73 %:iin (65–74-vuotiaat) ja se näytti liittyvän sydän- ja verisuonisairauksiin 55-vuotiailla ja sitä vanhemmilla miehillä. Lisäksi alentunut insuliiniherkkyys metabolisen oireyhtymän merkkinä oli yhteydessä hiustenlähtöön keski-ikäisillä miehillä. Varhain alkanut hiustenlähtö (alle 35-vuotiaat) liittyi matala-asteiseen tulehdukseen erityisesti keskivartalolihavilla kaljuuntuvilla nuorilla miehillä. Samansuuntainen tulos tuli esille myös väestötutkimuksessa 55-vuotiailla oululaisilla miehillä ja naisilla, jonka mukaan matala-asteinen tulehdus oli yhteydessä erityisesti yleiseen lihavuuteen eikä pelkästään vyötärölihavuuteen.

Terveyteen liittyvän elämänlaadun osa-alueiden pisteet (RAND-36) 63-vuotialla hiustenlähdöstä kärsivillä naisilla olivat merkittävästi matalampia kolmella osa-alueella; fyysiset toiminnot, fyysisen terveydentilan aiheuttamat muutokset roolitoiminnoissa ja yleinen terveys. Samanikäisillä kaljuuntuvilla miehillä merkittävästi matalammat terveyteen liittyvät elämänlaadun osakomponentit olivat fyysisten ja sosiaalisten toimintojen alueella. Tilastollisessa regressioanalyysissä ilmeni, että hiustenlähtö selitti fyysisen terveydentilan aiheuttamia rajoituksia roolitoimintoihin erityisesti kaljuuntuvilla naisilla, mutta ei miehillä.

Hiustenlähdön yhteys eri sydän- ja verisuonisairauksiin vahvistui tässä tutkimuksessa. Varhainen hiustenlähtö on ilmeisesti merkki sekä matala-asteisesta tulehduksesta että alentuneesta insuliiniherkkyydestä. Myös naisilla hiustenlähtö näyttäisi liittyvän suurempaan sairastavuuteen. Terveydenhuollon tulisi jatkossa tarkemmin paneutua sydän- ja verisuonisairauksien riskin kartoittamiseen hiustenlähdöstä kärsivien potilaiden kohdalla.