Tiivistelmä

Tarkastelen tutkimuksessani kahdessa karjalaiskylässä, Jyskyjärvellä ja Kalevalassa, puhuttavan vienalaismurteen äännerakenteen variaatiota ja muuttumista. Selvitän, miten jälkitavujen A-loppuiset vokaaliyhtymät (iA, eA, UA ja OA) sekä kaksoisvokaalit aa ja ää edustuvat nykyvienalaismurteissa ja miten vokaalijonojen edustus on muuttunut 30 vuodessa. Kielen muuttumista tutkin reaaliajassa: vertailen toisiinsa 1970-luvun taitteessa ja 2000-luvun taitteessa tallennettujen haastattelujen kieltä.

Lähtökohdiltaan työni liittyy sekä sosiolingvistiseen tutkimusperinteeseen että kielikontaktitutkimukseen. Keskeinen kysymys on, miten vienankarjalan läheinen sukukieli, suomi, vaikuttaa nykyvienankarjalaan. Kielenmuutosten seuraamisessa yksi tavoite on myös testata morfologisen ja leksikaalisen diffuusion teorioita sekä pyrkiä kehittämään mainittuja teorioita eteenpäin. Variaation idiolekteittaisen tarkastelun kohdalla selvitän, miten informanttien kieliasenteet vaikuttavat heidän kielelliseen variaatioonsa ja pystyvätkö sosiaalinen verkko ja sen rakenne selittämään variaation idiolekteittaisia eroja.

Tulokset osoittavat, että variaatio vienankarjalan jälkitavujen A-loppuisissa vokaalijonoissa on erittäin runsasta. Tähän lienevät vaikuttaneet karjalan kielen vähemmistöasema ja uhanalaisuus sekä suuret yhteiskunnalliset muutokset. Variaatiota ja kielenmuutoksia ovat säädelleet muun muassa morfologiset tekijät, lekseemien taajuus sekä jälkitavujen vokaalijonojen pyrkimys symmetriaan. Eräissä vokaalijonoissa vienalaismurteiden tyypillisin variantti on alkanut yleistyä, ja eräissä vokaalijonoissa taas kontaktilähtöinen variantti on lisännyt suosiotaan. Aineistossani on havaittavissa myös muutoksia, joihin lienevät vaikuttaneet sekä kielenulkoiset syyt (kielikontakti) että kielensisäiset syyt (orastava systeeminmuutos).

Tässä työssä diffuusioteorioiden testaaminen on osoittanut, että kontaktilähtöiset variantit yleistyvät kielessä usein käänteisessä morfotaktisen hierarkian mukaisessa järjestyksessä ja tarttuvat herkemmin suurtaajuisiin muotoryhmiin. Sitä vastoin alhaalta leviävät muutokset eivät ole aineistossani aina edenneet morfotaktisen hierarkian mukaisessa järjestyksessä, kuten olen olettanut. Muutoksen muotoryhmittäistä etenemistä saattaakin "sekoittaa" muutoksen luonteen muuttuminen. Lekseemeittäin muutokset ovat edenneet pääosin hypoteesini mukaisesti: alhaalta leviävät muutokset ovat tarttuneet ensin sanaston suurtaajuiseen osaan ja ylhäältä leviävät muutokset ensin sanaston pientaajuiseen osaan.

Tulokset variaation yksilöllisistä eroista osoittavat, että eräiden varianttien taaja käyttö selittyy sosiaalisen verkon rakenteesta ja verkon jäsenten vaikutuksesta mutta sosiaaliset verkot yksinään eivät pysty kielen vaihtelua selittämään. Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että kieliasenteet ja ihmisen etninen lojaalisuus vaikuttavat siihen, millaisia kielellisiä valintoja hän tekee. Kontaktilähtöiset innovaatiot ovat monin kohdin yleisempiä sellaisten informanttien kielessä, joille suomi on karjalaa vetovoimaisempi prestiisikieli.