Tätä sivua ei enää ylläpidetä. Siirry uuteen julkaisuluetteloon tästä
Medialität
Ein Kategorisierungsversuch am Beispiel von sieben Prosawerken aus der Literatur nach 1945
Ingo Dieners
Humanistinen tiedekunta, Humanistinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Humanistinen tiedekunta, Saksan, ranskan ja pohjoismaisten kielten laitos, Oulun yliopisto
Dissertation mit Billigung der Humanistischen Fakultät der Universität Oulu vorgelegt zur öffentlichen Verteidigung am 17. August 2005 um 12.00 Uhr im Keckmaninsali (Auditorium HU 106), Linnanmaa
Abstract in English Tiivistelmä suomeksi
Copyright © 2005
Oulun yliopisto
Esitarkastajat
Professori Friedhelm Marx
Professori Andreas Meier
OULUN YLIOPISTO, OULU 2005
ISBN 951-42-7785-6 (PDF)
ISSN 1796-2218 (Online)
URN:ISBN:9514277856
Mediality : An attempt at categorization, using as examples seven works of post-1945 prose
Tiivistelmä
Tutkimus osoittaa mediaalisuuden erilaiset mahdollisuudet seitsemän proosateoksen avulla vuoden 1945 jälkeisessä saksankielisessä kirjallisuudessa.
Tutkimus jakaantuu teoreettiseen ja proosakirjallisuutta tutkivaan osaan. Teoriaosassa mediat ja kirjallisuus sijoitetaan historian ja kirjallisuudenhistorian kontekstiin. Lähtökohtana on kysymys fiktion ja todellisuuden välisestä suhteesta, ja tässä yhteydessä tehdään ero generatiivisen ja klassisen mediaalisuuden välillä.
Teoksiin keskittyvässä osassa kirjallisuuden mediaalisuutta tutkitaan kolmen temaattisen aspektin kautta: tarkkaavaisuus, distanssi ja todellisuus, joita tutkitaan aina kahden teoksen avulla. Näiden aspektien välisiä suhteita tarkastellaan sitten seitsemännessä proosateoksessa.
Tutkimus osoittaa mediaalisuuden tasojen moninaisuuden aikamme kirjallisuudessa ja auttaa yksittäisten teosten sijoittamisessa kirjallisuuden koko kontekstiin.
Abstract
Die Untersuchung zeigt am Beispiel von sieben Prosawerken von Nicolas Born, Ingeborg Bachmann, Peter Handke, Bodo Morshäuser, Uwe Johnson, Heinrich Böll und Martin Walser verschiedene Facetten von Medialität in der deutschsprachigen Literatur nach 1945.
Die Arbeit gliedert sich in einen theoretischen und einen textbezogenen Teil. Im theoretischen Teil wird eine Positionierung von Medien und Literatur in einem historischen und literaturgeschichtlichen Kontext vorgenommen. Ausgehend von der Fiktionsfrage wird eine Unterscheidung zwischen generativer und klassischer Medialität vorgenommen.
Im textbezogenen Teil wird die Frage nach der Medialität in der Literatur unter den drei thematischen Schwerpunkten „Aufmerksamkeit”, „Distanz” und „Wirklichkeit” abgehandelt, wobei jeweils zwei Prosawerke zur Geltung gebracht werden. Die Bezüge zwischen diesen Schwerpunkten werden an einem siebten Prosawerk untersucht.
Die Untersuchung zeigt die Vielfalt der Medialitätsschichten in der Literatur der Zeit und gestattet eine Positionierung der einzelnen Werke im gesamtliterarischen Kontext.
Asiasanat: attention, Aufmerksamkeit, deutschsprachige Literatur nach 1945, distance, distanssi, Distanz, mediaalisuus, Medialität, post-1945 German-language literature, reality, saksankielinen kirjallisuus 1945 jälkeen, tarkkaavaisuus, todellisuus, Wirklichkeit
- Julkaisu Adoben PDF-muodossa 1.08 MB
Julkaistu painettuna:
 | Acta Universitatis Ouluensis Humaniora B 62 ISBN 951-42-7784-8 ISSN 0355-3205 |
Oulun yliopiston muita julkaisuja
- Muita Oulun yliopiston julkaisemia elektronisia julkaisuja
- Sarjan Acta Universitatis Ouluensis Humaniora kotisivu
Päivitetty 24.8.2011 | Webmaster