Tätä sivua ei enää ylläpidetä. Siirry uuteen julkaisuluetteloon tästä
Dihydropyridine receptors in skeletal muscle with comparative reference to muscle development and exercise in mouse and salmon
Satu Mänttäri
Luonnontieteellinen tiedekunta, Luonnontieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
Luonnontieteellinen tiedekunta, Biologian laitos, Oulun yliopisto
Academic Dissertation to be presented with the assent of the Faculty of Science, University of Oulu, for public discussion in Kuusamonsali (Auditorium YB210), Linnanmaa, on May 27th, 2005, at 12 noon
Abstract in Finnish
Copyright © 2005
Oulun yliopisto
Esitarkastajat
Dosentti Juha Oksa
Professori Matti Vornanen
OULUN YLIOPISTO, OULU 2005
ISBN 951-42-7720-1 (PDF)
ISSN 1796-220X (Online)
URN:ISBN:9514277201
Vertaileva tutkimus kehittymisen ja rasituksen vaikutuksista dihydropyridiinireseptorien
Tiivistelmä
Poikkijuovaisen lihaksen solukalvolla esiintyvä dihydropyridiini (DHP) reseptori toimii jännitesensorina lihaksen ärsytys-supistus kytkennässä. Tässä työssä tutkittiin DHP reseptorin erityispiirteitä sekä erilaisten fysiologisten tekijöiden vaikutusta reseptorin ilmenemiseen. DHP reseptorien visualisointiin kehitettiin histologinen värjäysmenetelmä, jossa merkkiaineena toimi fluorofori-konjugoitu DHP molekyyli. Lisäksi työssä tutkittiin lihaksen proteiinien ekspressiota, lihaksen voimantuottoa sekä solukalvon johtonopeutta erilaisten määritysmenetelmien ja elektrofysiologisten mittausmenetelmien avulla.
Tulokset osoittivat, että yksilönkehityksen aikana DHP reseptorien tiheys kasvoi hiiren poikkijuovaisessa lihaksessa. DHP reseptorien ekspression alkaessa natriumkanavat olivat jo ilmaantuneet solukalvolle ja lihassolun rakenne oli pitkälle erilaistunut.
Histokemiallisten määritysten perusteella DHP reseptorin ekspressio oli selektiivistä. Reseptoreita esiintyi runsaimmin tyypin IIA soluissa. Reseptoriproteiinin solutyyppispesifisyys oli huomattavissa myös lihastasolla. Tulosten mukaan proteiinin salpaaja alensi lihaksen supistumisvoimaa erityisesti niissä hiiren lihaksissa, joiden solutyyppikoostumuksessa tyypillä IIA on suuri prosentuaalinen osuus. Kalan lihaksissa DHP reseptorit olivat homogeenisesti jakautuneet. Lisäksi reseptoritiheys oli samankaltainen eri solutyyppien välillä.
15 viikon aerobinen harjoittelu lisäsi sekä DHP reseptorin proteiini- että mRNA- ekspressiota tilastollisesti merkitsevästi (21,5 ja 66,8 %) hiiren kantalihaksessa. Ekspression kasvu korreloi merkitsevästi samanaikaisesti tapahtuneen myosiini isomuoto IIa määrän kasvun kanssa. Reisi- ja sydänlihaksessa merkittäviä muutoksia ei havaittu.
Kalan uintilihaksissa DHP reseptorien tiheys kasvoi vapauttamisen jälkeisen ympäristön muutoksen ja 46,5 km pituisen vaelluksen jälkeen. Lisäksi lihasten solutyyppikoostumuksessa tapahtui muutos kohti hitaasti supistuvia solutyyppejä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että saatujen tulosten perusteella DHP reseptorien ekspressio kasvaa syntymän jälkeen hiiren poikkijuovaisessa lihaksessa. Solujen erilaistuessa ekspressio korreloi solutyyppimetabolian kanssa vaikuttaen edelleen lihaksen supistumisominaisuuksiin. Tästä johtuen myös kestävyysharjoittelun seurauksena DHP reseptorien määrä kasvaa sekä nisäkkään että kalan lihaksissa. Erityisesti lihaksen aktiivisuudella on merkitystä DHP reseptorin ekspressioon.
Asiasanat: DHPR, E-C coupling, fibre types, fish swimming musculature, kalat, lihaksen supistuminen, lihassolutyypit, L-type calcium channel, L-tyypin kalsiumkanava, uintilihakset
- Julkaisu Adoben PDF-muodossa 2.54 MB
Julkaistu painettuna:
![]() | Acta Universitatis Ouluensis Scientiae Rerum Naturalium A 436 ISBN 951-42-7719-8 ISSN 0355-3191 |
Oulun yliopiston muita julkaisuja
- Muita Oulun yliopiston julkaisemia elektronisia julkaisuja
- Sarjan Acta Universitatis Ouluensis Scientiae Rerum Naturalium kotisivu
Päivitetty 24.8.2011 | Webmaster

