Tiivistelmä

Artikkelikokoelman kirjoituksissa vastataan otsikon Valtamedia/Vastamedia asettamaan haasteeseen. Artikkelit osoittavat, että median valta- ja vastavirrassa on monenlaisia ilmiöitä ja tutkimusintressejä. Kokoelmassa esitellään mediakulttuurin tutkimusta, jossa on monitieteisyyden ohessa nähtävillä niin sanottu poikkitieteellisyys. Kirjoittajat venyttävät artikkeleissa oppiaineidensa tutkimuskohde-, teoria- ja metodirajoja.

Kokoelma on jaettu viiteen osaan: Ensimmäisessä osassa (I Mediaa lukemassa) Leena-Maija Rossi lukee kriittisesti mainoksia. Toisessa osassa (II Meistä ja muista joukkoviestimissä) Tiina Suopajärvi, Tuula Tuisku ja Jenny Kangasvuo tarkastelevat joukkoviestinten tapaa tuottaa eroja meidän ja muiden välillä. Suopajärvi kirjoittaa suomalaisten metsätoimihenkilöiden suhtautumisesta mediaan sekä joukkoviestinten tavasta kertoa metsäkonflikteista. Tuisku kertoo etnisistä stereotypioista Nenetsian tiedotusvälineissä. Kangasvuo analysoi, kuinka biseksuaalisuutta esitetään ja kuvataan suomalaisessa lehdistössä. Kolmannessa osassa (III Valtaa viihteen kuvastoissa) Laura Maria Kettunen, Niina Kuorikoski ja Ilkka Levä keskittyvät televisio- ja elokuvaviihteen analysointiin. Kettunen tutkii julkista tunnustamista keskustelutyyppisissä televisio-ohjelmissa. Kuorikoski tarkastelee Queer as Folk -televisiosarjan (UK, USA) amerikkalaisversiossa esitettyjä lesbohahmoja. Levä tutkii turvattomuuden tuottamista ja ruumiillisuutta One Hour Photo -elokuvassa (USA, 2002). Neljännessä osassa (IV Tarinoita ja tapaamisia verkossa) Virpi Vaattovaara ja Mikko Tervonen analysoivat virtuaaliympäristöjen ilmiöitä. Vaattovaara kirjoittaa yliopisto-opiskelijoiden ja -opettajien viestinnällisistä kohtaamisista verkkokursseilla ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä. Tervonen valaisee yhteisöissä rakentuvaa kerrontaa kirjoittamalla kokemuksistaan digimediakäsikirjoittamisen työpajatyöskentelystä. Viidennessä osassa (V Mediaan kirjoittamassa) Kati Valjus kirjoittaa tiedeviestinnästä ja tieteen popularisoinnista.

Valtamedia/Vastamedia esittelee valtavirrasta irti olevaa näkökulmaa mediakulttuuriin korostamalla muun muassa alueellisuutta kulttuurisen moninaisuuden, merkitysten haltuunoton ja uusien merkitysten esilletuonnissa. Alueellisuuden lisäksi artikkelit tekevät kriittisesti näkyväksi erilaisia identiteettejä sekä niitä muokkaavia, kulttuurisesti hierarkkisia kategorioita. Useissa artikkeleissa kysytään, miten etnisyys ja kansallisuus, sukupuoli ja seksuaalisuus, luokka, yhteiskunnallinen asema ja koulutus merkityksellistyvät nykymediassa. Läsnä ovat myös kulttuurin jatkuvaan medioitumiseen ja median muuttumiseen liittyvien uusien tutkimuksellisten haasteiden havainnointi ja tarpeiden tarkastelu.