Lyhennelmä

Retentiopolymeerin valmistus- ja syöttöprosessi on paperikoneelle yksi sen hallittavuuden kannalta tärkeimmistä osaprosesseista. Nämä apuaineet ovat pääasiassa jauhemaisia aineita, joista käyttöliuokset valmistetaan kvantitoimalla, liettämällä ja laimentamalla. Myös valmiita nestelaatuja on markkinoilla. Niiden käytön säätötekniikka liittyy laimentamiseen ja syöttöön.

Retentiopolymeerin valmistamiseen liittyvä monimuuttujaympäristö vaikuttaa valmistuserän laatuun. Prosessia hallitaan pääasiassa ainoastaan näytteenotoilla kalibroiduilla ruuviannostelijoilla ja säiliöiden pintavahdeilla. Pitoisuus määritetään lämpökaappihaihdutuksella. Myös sen menetelmän tarkkuutta tarkastellaan tässä työssä. Tutkimuksella on tarkoitus lisätä menetelmävalikoimaa retentiopolymeerin konsentraation mittaamiseen. Kehitettyä UV-spektrofotometriaan perustuvaa laboratoriomenetelmää arvioidaan myös tavoitteena suora ohjaava prosessimittaus. Menetelmää ei ole raportoitu aiemmin käytettäneen tässä tarkoituksessa.

Spektrofotometrin aallonpituudet 230 ja 232 nm todettiin sopiviksi mittausaallonpituuksiksi tavoitellusta konsentraatioalueesta riippuen korkeamman aallonpituuden ollessa epäherkempi. Kalibrointisuorat kolmelle Percol-polymeerilaadulle saivat suuren korrelaation. Kalibrointeihin perustuneet pitoisuusmittaukset saavuttivat erinomaisen analyysitarkkuuden ja stabiilisuuden. Tulosten keskihajonta oli valmistettujen näytteiden pitoisuusmäärityksessä 0,0241 prosenttiyksikköä.

Polyakryyliamidit ovat hydroskooppisia aineita. Ne voivat ottaa ilmankosteudesta vettä itseensä, mutta ja ne voivat myös kuivaa olosuhteista riippuen. Määritetyt kosteudet ovat 5,4–8,4 %. Tässä tutkimuksessa voidaan nähdä systemaattinen virhe aineen kosteuden muutoksen vuoksi. Kalibroineissa ehdotetaan käytettäväksi tämän vesijakeen huomioivaa kiintoainepitoisuuden laskentaa.