Tiivistelmä

Hyvästä ja edustavasta mittausdatasta on apua konvertterin dynaamisessa ohjauksessa. Konvertterin vaikeat olosuhteet, kova kuumuus ja pöly asettavat kuitenkin korkeat vaatimukset mittauslaitteistolle. Tässä kirjallisuusselvityksessä on tarkasteltu eräiden savukaasu-, pinnanmittaus-, värähtely- ja kuva-analyysimenetelmien soveltuvuutta LD-KG-konvertteriprosessiin.

Savukaasuanalysaattoreista massaspektrometri on melko yleisesti käytetty ja hyväksi havaittu. Sillä on kyky mitata useita kaasuja samanaikaisesti. Tärkein on kuitenkin CO/CO₂-suhde, jota mittaamalla voidaan seurata hiilen palamisnopeutta ja siten ennustaa puhalluksen loppupiste tarkemmin. Näytteenotosta aiheutuu mittaukseen viivettä, mutta sen on todettu olevan sallituissa rajoissa säätöä ajatellen. XRF eli röntgenfluoresenssi on menetelmä konvertterin pölyn ja metallipäästöjen mittaamiseen. Sen avulla voidaan pölyämistä vähentää ja optimoida savukaasujen puhdistus- ja talteenottojärjestelmää.

Pinnanmittausmenetelmistä tarkasteltiin mikroaalto-, RWI- ja ultraäänimittauksia. Mikroaalloilla ja etenkin radioaaltoihin perustuvalla RWI:llä on kyky tunnistaa terässulan ja kuonan eri kerroksia. Lisäksi niillä voidaan mitata pinnankorkeutta jatkuvatoimisesti, toisin kuin perinteisillä menetelmillä. Ultraääneen perustuva kaikuluotaus on edullisempi ja yksinkertaisempi vaihtoehto kuin edelliset, mutta sen käytössä on huomioitava olosuhteiden vaikutus mittaukseen.

Konvertterin värähtelyä mittaamalla voidaan selvittää rakenteille haitallisten värähtelyjen aiheuttajia. Lanssin värähtely korreloi kuonan kuohumisen kanssa, joten sen avulla voidaan vähentää kuohumisesta aiheutuvia metallihäviöitä.

Kuva-analyysin käytöstä konvertterin ulkopuolisten roiskeiden havainnointiin on pohdittu lyhyesti. Menetelmä on mahdollinen käyttäen tavallisia kameroita edellyttäen, että roiskeiden lämpötila on riittävän suuri, jotta Planckin lain mustan kappaleen säteily on havaittavissa.