Tiivistelmä

Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Missä yhteyksissä tieteellisen kirjallisuuden arviointia opetetaan perustutkintokoulutuksessa suomalaisessa yliopistossa? Millä tavoin opetusta annetaan? Millaisia kirjallisuuden arvioinnin kriteerejä kehotetaan käyttämään?

Tutkimuksen teoreettinen kehys on monitieteinen. Keskeisin aines on Tony Becherin kirjassaan Academic tribes and territories (1989) esittämä malli tieteenalojen kognitiivisista ja sosiaalisista piirteistä ja niiden eroavuuksista. Tämän mukaisesti selvitetään, mitkä ovat tarkasteltujen tieteenalojen keskeiset ominaisuudet ja selittävätkö nämä ominaisuudet arvioinnin ohjauksen luonnetta ja tieteenalakohtaisia eroja.

Lähestymistapa on laadullinen. Empiirinen aineisto koottiin haastattelemalla 18 yliopisto-opettajaa ja 14 opiskelijaa Helsingin ja Tampereen yliopistoissa keväällä 2001. Haastatellut edustivat fysiikkaa (Helsingin yliopisto), lääketiedettä, sosiaalipolitiikkaa ja sosiaalityötä sekä kirjallisuudentutkimusta. Haastatteluja täydensi sisällönanalyysi kymmenestä suomenkielisestä tutkielmanteon oppaasta, jotka olivat ilmestyneet vuosina 1995–2003.

Tampereen yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa oli käytössä ongelmaperustainen opetusmenetelmä, muilla aloilla annettiin perinteistä luentoihin, harjoituksiin ja kirjallisuuden tenttimiseen painottunutta opetusta.

Yhteisesti suunniteltua ja laajinta tieteellisen kirjallisuuden arvioinnin opetus oli lääketieteessä. Muilla tieteenaloilla ohjaus perustui yksittäisten opettajien harrastuneisuuteen. Materiaalifysiikassa ja sovelletussa fysiikassa opiskelijat harjoittelivat arviointia analysoimalla runsaasti artikkeleita. Jossain määrin artikkelien analysointia esiintyi myös sosiaalitieteissä ja kirjallisuudentutkimuksessa.

Kirjallisuuden arviointikriteerit olivat selkeimmät fysiikassa ja lääketieteessä. Opettajat kehottivat opiskelijoita kiinnittämään fysiikassa huomiota menetelmään, koeasetelmaan ja tuloksiin, lääketieteessä tutkimusasetelmaan, menetelmään, aineistoon ja näytön riittävyyteen. Sosiaalipolitiikassa ja sosiaalityössä evaluoinnin kannalta tärkeitä olivat tutkimusmenetelmät ja mihin tutkimusperinteeseen julkaisu kuului. Koulukunta oli tärkeä myös kirjallisuudentutkimuksessa. Käsitykset julkaisun laatua ennustavista kriteereistä vaihtelivat, kuitenkin esimerkiksi lehden tasoa pidettiin yleisesti laadun takeena. Käsitys käyttökelpoisen kirjallisuuden iästä vaihteli aloittain.

Tutkimus osoittaa, että tieteenalojen peruspiirteet vaikuttivat arvioinnin ohjauksen luonteeseen ja arviointikriteereihin. Toisaalta on havaittavissa paikallisten perinteiden vaikutusta.