Tiivistelmä

Tutkimuksen lähtökohtana oli syrjäisten alueiden lääkäripula ja toisaalta telelääketieteen mukanaan tuomat mahdollisuudet järjestää palveluja uudella tavalla. Tarkoituksena oli selvittää, voidaanko lääkärin vastaanottopalveluita tuottaa etätyönä videoneuvottelujärjestelmää käyttäen. Kirjallisuuden mukaan tulokset monien erikoisalojen televideokonsultaatioista olivat myönteisiä toimivuuden, potilastyytyväisyyden ja kustannusten näkökulmista: mutta perusterveydenhuollon tutkimuksia etävastaanotosta ei löytynyt.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia teknisiä ratkaisuja etävastaanotto vaatii ja kuvata valitun järjestelmän toimivuus sekä etävastaanottotapahtuman kulku.

Hypoteesissa oletettiin tavallisella vastaanotolla hoidettujen olevan hieman etä-vastaanotolla käyneitä tyytyväisempiä ja että merkittävä osa potilasjoukosta voidaan hoitaa etätyönä sekä että etävastaanottokäynti on kalliimpi kuin tavallinen vastaanottokäynti.

Tutkimus toteutettiin siten, että etävastaanottotilanteessa potilas oli hoitajan kanssa Puolangan terveyskeskuksessa ja lääkäri Kajaanissa. Yhteys hoidettiin videoneuvottelujärjestelmällä, joka käytti Kainuun atk-alueverkkoa. Tutkimusjoukko koostui kahdesta satunnaistetusta ryhmästä, joista 508 vastaanottokäynnin ryhmä hoidettiin etätyönä ja toinen 490 käynnin ryhmä tavallisella vastaanotolla Puolangan terveyskeskuksessa.

Mittareina käytettiin teknisten ongelmien päiväkirjaa ja potilastyytyväisyyskyselyä, vastaanoton onnistumisen arviointia ja etävastaanoton uusintakäyntien tarpeen selvitystä. Tiedon siirtymisen onnistumista tutkittiin siten, että analysoitiin joukko videonauhoitettuja vastaanottoja, laskettiin vastaanottokäyntien kustannukset ja tarkasteltiin herkkyysanalyysien avulla etävastaanottomallilla toteutetun diabetesetävastaanoton kustannuksia.

Tuloksien mukaan on mahdollista rakentaa toimiva, kohtuuhintainen etävastaanottojärjestelmä, kun käytetään alueellista atk-verkkoa. Potilaat olivat vähintään yhtä tyytyväisiä etävastaanottoon kuin tavalliseen. Tiedon siirtyminen etävastaanotolla on riittävän hyvä luotettavien päätelmien tekemiseksi. Noin kolme neljäsosaa valikoimattomasta perusterveydenhuollon potilasjoukosta voitiin hoitaa etätyönä. Lääkärin oma arvio vastaanoton onnistumisesta oli kuitenkin parempi perinteisessä vastaanotossa ja etävastaanotolla jouduttiin määräämään hieman enemmän laboratoriokokeita. Kun etävastaanottomallia käytetään korvaamaan tavanomainen vastaanottotapa ilman toiminnallisia ja organisatorisia muutoksia, se on noin 30 % kalliimpi kuin tavanomainen. Etävastaanottomalli kuitenkin mahdollistaa tehokkaan tiedon ja osaamisen siirtymisen välimatkasta riippumatta ja luo edellytykset uudenlaisille tavoille organisoida terveydenhuollon palveluita.