Tiivistelmä

Tämä poikkitieteellinen tutkimus kuvaa erilaisten tilastotieteellisten menetelmien yleisyyttä ja merkitystä psykiatriassa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tutkitaan erilaisten tilastomenetelmien ja tutkimusasetelmien osuutta psykiatrisissa artikkeleissa ja lisäksi käytettyjen menetelmien vaikutusta artikkelien saamien viittausten lukumäärään. Tutkimuksen toisessa osassa keskitytään faktorianalyysiin ja esitetään kaksi siihen liittyvää sovellusta.

Aineiston muodostavat alkuperäistuloksia esittelevät artikkelit (N = 448) neljästä eri psykiatrian tieteellisestä yleislehdestä vuodelta 1996. Kyseiset lehdet ovat American Journal of Psychiatry, Archives of General Psychiatry, British Journal of Psychiatry ja Nordic Journal of Psychiatry. Lehdet erosivat toisistaan tilastotieteellisten menetelmien käytössä ja tulosten esittämisessä. Tilastotieteellisten menetelmien käytöllä ei ollut suurta vaikutusta artikkelien saamien viittausten lukumäärään, mutta laajalla menetelmien kuvauksella oli positiivinen vaikutus viittausten lukumäärään.

Faktorianalyysi on tilastotieteellinen tutkimusmenetelmä, jota käytetään tutkittaessa millaisista osatekijöistä erilaiset monimutkaiset ilmiöt koostuvat. Erityisesti tutkittaessa psykiatristen mittareiden validiteettia ja rakennetta faktorianalyysi on osoittautunut hyödylliseksi. Eksploratiivisessa faktorianalyysissa tarkoituksena on etsiä taustalla olevia piileviä muuttujia ja konfirmatorisessa faktorianalyysissa tarkoitus on vahvistaa aiemmissa tutkimuksissa todettu mittarin faktorirakenne. Tässä tutkimuksessa hyödynnetään aineistoa Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortin 31 vuoden seurannasta. Aineiston avulla tutkitaan temperamenttia (Tridimensional Personality Questionnaire, TPQ, ja Temperament and Character Inventory, TCI) ja aleksitymiaa (20-item Toronto Alexithymia Scale, TAS-20) tutkivien mittareiden suomenkielisten käännöksien validiteettia ja faktorirakennetta.

Eksploratiivisen faktorianalyysin tulokset kertoivat, että TPQ ja TCI toimivat hyvin myös suomenkielellä. Kuitenkin mittareissa on vielä kehittämisen varaa. TCI:n psykometriset ominaisuudet olivat paremmat kuin TPQ:n. Aleksitymiamittarin TAS-20 konfirmatorinen faktorianalyysi osoitti että aiemmin julkaistu kolmen faktorin malli toimi hyvin myös suomalaisella versiolla.

Psykiatristen artikkelien kirjoittajat voivat hyödyntää tämän tutkimuksen tuloksia suunnitellessaan psykiatrista tutkimusta suuntaan, jossa selkeä ja tiivis tulosten analysointitapa ja korkealaatuinen tulosten esitystapa korostuu. Faktorianalyysi soveltuu hyvin mittarin validiteetin tutkimiseen. Tutkimus osoitti TPQ-, TCI- ja TAS-20-mittareiden suomenkielisten versioiden validiteetin.