Tiivistelmä

Tutkimuksessa kehitetään ja arvioidaan tietojärjestelmään soveltuva potilaan ja hänen läheistensä hoitotyötä kuvaava tehohoitotyön malli toimintatutkimuksen lähestymistapaa noudattaen vuosina 1997-2001. Tutkimusyhteisöinä toimivat Oulun yliopistollisen sairaalan päivystysalueen, postoperatiivinen ja sisätautien teho-osastot.

Tutkimuksen I-vaiheessa kehitettiin ja esitestattiin tehohoitotyön malli keräämällä tutkimusaineisto kyselylomakkeen avulla toimintatutkimusryhmään osallistuneilta hoitajilta (N = 14), toimintatutkimusryhmästä muodostettujen pienryhmien ja toimintatutkimusryhmän tuottamista kirjallisista aineistoista (N = 33), äänittämällä raporttitilanteita (N = 57) ja tutkijan kirjallisista muistiinpanoista. Esitestausaineisto kerättiin lomakkeella hoitotyön dokumenteista (N = 17) ja kyselylomakkeella hoitajilta (N = 11). Tutkimusaineistot analysoitiin induktiivisella ja deduktiivisella sisällönanalyysillä. II-vaiheessa yhteensovitettiin malli tehotietojärjestelmään. III-vaiheessa arvioitiin mallin luotettavuutta päivystysalueen ja postoperatiivisen osaston tietojärjestelmästä kerätyn potilasaineiston (N = 1464) ja tutkijan arkistoitujen potilasasiakirjojen (N = 30) analyysien avulla. Potilaiden hoitoisuutta ja hoitohenkilökunnan määrällistä tarvetta verrattiin tehohoitotyön mallin ja Therapeutic Intervention Scoring System-luokituksen (TISS) kesken tietojärjestelmästä kerätyn päivystysalueen (N = 253) ja postoperatiivisen (N = 579) teho-osaston potilasaineiston perusteella. Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja sisällönanalyysin avulla.

Tehohoitotyön malli kuvaa potilaan elintoimintojen muutoksiin, sairauden ja sen hoidon tuomiin rajoituksiin ja kokemuksiin sekä läheisten hätään liittyviä hoitotyön diagnooseja, terveysongelmien vaikeusasteita vastaavaa hoitotyötä, hoitotyön toimintoja ja hoitotyön tuloksia sekä hoitoisuutta. Luotettavuustutkimuksen mukaan malli erotteli tulotyypiltään ja sairauden vaikeusasteiltaan erilaisten potilaiden hoitotyötä (p < 0.001). Mallin avulla voitiin kuvata hyvin potilaiden kuoleman riskiä (ROC 0.86-0.91). Malli antoi suuremmat hoitoisuuspisteet ja henkilökunnan määrällisen tarpeen päinvastoin kuin TISS potilaille, jotka olivat tulovaiheessa sairaampia ja joiden hoitoaika oli pitkä ja kuolleisuus suuri.

Mallia voidaan käyttää lähtökohtana näyttöön perustuvan keskitason teorian kehittämiseen, jolla voidaan antaa perusteet osoittaa tehohoitotyön vaikuttavuutta potilaan kokonaishoidossa.