Tiivistelmä

Tämä tutkimus liittyy tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön poikkitieteellisen tutkimusalueen jäsentämiseen ja selkiinnyttämiseen. Tutkimuksen lähestymistapa on tutkimuksen tutkimus, jossa tutkimusaluetta tarkastellaan reflektiivisesti ns. toisen tason havainnointina. Tutkimuksessa lähestytään tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimusaluetta paradigma -käsitteen avulla, joka määritellään Niklas Luhmann'in (1995) sosiaalisen järjestelmän teoriaa hyödyntäen tieteellisen kommunikaatiojärjestelmän valikoiviksi rakenteeksi. Tutkimusongelmat keskittyvät näiden rakenteiden kuvailemiseen olettaen, että nämä valikoivat rakenteet luovat tutkijoille odotuksia tutkimuksen perusolettamuksista.

Paradigmat tieteellisen kommunikatiivisen järjestelmän rakenteina perustuvat kieleen, jota käytetään tutkimusten raportoinnissa sekä muussa tieteellisessä kommunikaatiossa. Tässä tutkimuksessa näitä rakenteita tutkitaan kansainvälisissä tutkimusartikkeleissa esiintyvien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyvien metaforisten ilmauksien sekä tutkimuksen lähtökohtiin ja intresseihin liittyvän retoriikan kautta. Tulkinnassa käytetään kielen käytön tutkimuksen menetelmiä, pitäytyen metaforisten ilmausten sekä retoriikan yhdenmukaisuuksien ja erojen analysoimisessa. Analyysin tarkoituksena on jäsentää tieteellisen kommunikaation paradigmaattisia rakenteita.

Tutkimuksen tuloksena voidaan lyhyesti todeta, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimusta luonnehtii voimakas instrumentaalinen sekä teknis-taloudellinen suuntaus. Suurin osa tutkimusta hallitsevista metaforista sekä paradigmoista voidaan nähdä tämän laajemman suuntauksen osina. Orastava sosio-kulttuurinen tutkimus-suuntaus on selvästi edellä mainitun pääsuuntauksen varjossa. Oppimisteoreettisesti orientoitunut opetusteknologinen tutkimus korostaa yhteistoiminnallisuutta ja sosiaalista kontekstia oppimisen edellytyksenä. Tutkimusparadigmojen näkökulmasta myös tämä tutkimusorientaatio noudattaa pääosin teknis-taloudellista tutkimussuuntausta. Tämä on havaittavissa teknologian instrumentaalisuuden korostamisessa sekä tutkimuksen perustumisessa pääosin luonnontieteelliseen tutkimustraditioon. Tutkimus ei siten erotu olennaisesti teknis-taloudellisesta tutkimus- ja kehitystyöstä erilliseksi suuntaukseksi. Tutkimuksen keskeiseksi käsitteeksi nousevat erityisesti "e-education" ja "e-learning", joiden varaan uusi koulutus- ja oppimismuoto on jäsentymässä.

Sosio-kulttuurinen tutkimusorientaatio, institutionaaliset tutkimuskohdetta kuvaavat metaforat sekä koulutuksen muutosta korostavat tutkimusintressit ovat tutkimusalan kokonaisvaltaisen jäsentymisen ja globaalien koulutuksellisten ongelmien kannalta tärkeitä. Poikkitieteellisen, eri tieteenaloja ja metaforia syntetisoivan viitekehyksen sekä kulttuuritutkimuksellisen lähestymistavan korostaminen ovat tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkimuksen kehittymisen kannalta keskeisiä.