Tiivistelmä

Tässä tutkimuksessa tarkoituksena oli kehittää malli kateudesta, joka kuvaa terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevää kateutta. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tehtävänä oli kuvata terveysalan kontekstia ja kateuden käsitettä. Toisen ja kolmannen vaiheen tehtävänä oli kuvata terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevään kateuteen liittyviä tunnuspiirteitä. Aineistot kerättiin 1994 yhdessä keskussairaalassa työskennelleiltä 78 henkilöltä (N = 120) ja 94:ltä (N = 110) sosiaali- ja terveysalan opiskelijalta yhdessä ammattikorkeakoulussa kyselylomakkeella 1996. Aineistot analysoitiin käyttäen ristiintaulukointia ja faktorianalyysia. Kyselylomakkeiden rakennevaliditeetti oli hyvä. Sisäinen johdonmukaisuus oli hyvä ja osin kyseenalainen. Tutkimuksen neljännen vaiheen tehtävänä oli kuvata kateuteen liittyviä erilaisia käsityksiä. Aineisto kerättiin 64:ltä (N = 100) terveysalan opiskelijalta 1998. Tutkimuksen viidennen vaiheen (1998) tehtävänä oli kuvata terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevään kateuteen liittyviä käsitteitä. Siksi haastateltiin neljä terveysalan opettajaa, jotka toimivat kahdessa eri sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulussa. Aineistot analysoitiin käyttäen fenomenografista lähestymistapaa. Kuudennessa vaiheessa kuvattiin terveysalalla ilmenevä kateuden käsite, työntekijän/opiskelijan/opettajan asema, suhde samassa yhteisössä toimijaan, johtajuuteen ja toiseen yhteisöön, kateuden kohteet ja kateudesta selviytymisen keinot sekä niihin liittyvät käsitteet, joiden avulla kehitettiin malli kateudesta.

Kehitetyn kateuden mallin mukaan ihmisen asemaa kuvaa käsitys itsestä ja omasta roolista yhteisössä. Käsitykseen itsestä liittyy ammatillinen tyytyväisyys tai tyytymättömyys. Rooli on tehtäväkeskeinen, yksilöllinen ja sosioemotionaalinen. Kateus liittyy ihmisten keskinäisiin ja eri ryhmien välisiin suhteisiin sekä johtajuuteen ja kateuden kohteisiin (ammatilliseen osaamiseen, henkilökohtaisiin taitoihin ja ominaisuuksiin sekä asemaan yhteisössä). Terveysalan käytännössä ja koulutuksessa toimivat selviytyvät yksin, tekevät tehtävän mukaista yhteistyötä ja työskentelevät tehtäväkeskeisesti. Toimijoita yhdistää kiireen kokemus. Mallissa ei testattu muodostettujen käsitteiden välisiä suhteita, mutta oletetaan, että käsitteet liittyvät toisiinsa. Tuotettu malli kateudesta on hypoteettinen.

Tutkimus tuottaa uutta tietoa terveysalan käytännössä ja koulutuksessa ilmenevästä kateudesta. Tuloksia voidaan käyttää terveysalan johtamisessa ja kehitettäessä opetusmenetelmiä ja yhteistoiminnallisuutta. Tutkimuksen menetelmällisiä ratkaisuja voidaan soveltaa myös muissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa.