| Vauvaperhetyö keskosten äitien tukena: Tuen sisällölliset piirteet, kustannukset ja vaikutukset keskosten ensimmäisen elinvuoden hoitokustannuksiin | ||
|---|---|---|
| Edellinen | Luku 10. Tulokset | Seuraava |
Tuloksissa esitetään ensin verrokkiryhmän (Aineisto 3) keskoshoidon kustannukset. Interventioryhmän (Aineisto 4) kustannukset laskettiin samoin kuin verrokkien, mutta niitä käytettiin vauvaperhetyöhön osallistumisen vaikutusten vertailussa keskosten ensimmäisen elinvuoden aikana. Ennen tätä vertailua arvioitiin vauvaperhetyön kustannukset.
Kustannuksia tarkasteltiin yhteiskunnan (lapsen kotikunta ja Kela) ja perheiden suorina ja epäsuorina kustannuksina. Niiden summasta muodostuivat keskoshoidon ensimmäisen elinvuoden kokonaiskustannukset. Kaikki kustannukset laskettiin ensin markkoina ja muutettiin sitten euroiksi kurssin 1 euro = 5.946 mk (1998) mukaan.
Keskosten ensimmäisen hoitojakson kustannukset muodostivat pääosan yhteiskunnan kustannuksista (Taulukko 14). Ne vaihtelivat 10 629–121 107 euron välillä (keskiarvo 42 177, Sd 27 239). Ensimmäisen hoitojakson keskimääräinen pituus oli 66 vuorokautta (Sd 34) ja vaihtelu 20–200 vuorokautta. Muut hoitokustannukset muodostivat vähäisen osuuden ensimmäisen elinvuoden hoitokustannuksista.
Uusien hoitojaksojen kustannukset (Taulukko 14) vaihtelivat 0–48 917 euron välillä (keskiarvo 3072, Sd 6779). Verrokkiryhmässä (N = 118) 64 keskosta (54 %) ei tarvinnut keskosuudesta johtuvista syistä uusia sairaalahoitojaksoja ensimmäisen elinvuoden aikana. Uusia hoitojaksoja kertyi yhteensä 117 jaksoa 54 keskoselle (46 %). Uusien hoitojaksojen määrä keskosta kohden vaihteli yhdestä yhdeksään kertaan. 14 keskosta otettiin hoitoon yhden kerran, 14 keskosta otettiin kahdesta neljään kertaan ja seitsemän tätä useammin. Kolme näistä usein hoitoa tarvinneista keskosista otettiin hoitoon kahdeksan kertaa ja yksi keskonen yhdeksän kertaa. Eniten uusia hoitojaksoja aiheutui hengitystieinfektioista (60 tapausta), joista muodostui puolet (51 %) uusista hoitojaksoista. Seuraavaksi eniten hoitojaksoja (28 tapausta) kertyi keskosten motoriseen kehitykseen liittyvistä asioista. Näistä muodostui 24 prosenttia kaikista uusista hoitojaksoista. Muina uusia hoitojaksoja aiheuttavina syinä olivat nivustyrän kirurginen korjausleikkaus tai lapsen neurologiseen tilanteeseen, syömiseen, painonkehitykseen ja aisteihin liittyvät kysymykset.
Taulukko 14. Yhteiskunnan kustannukset (euro) keskosten (N = 118) ensimmäisen elinvuoden aikana.
| Yhteiskunnan kustannukset | Min | Max | Keskiarvo | Sd | 95 % luottamusväli |
|---|---|---|---|---|---|
| Suorat | |||||
| Hoitopäivämaksu (a) | 10 629 | 121 107 | 42 177 | 27 239 | 37 211–47 143 |
| Hoitopäivämaksu (b) | 0 | 48 917 | 3072 | 6779 | 1836–4308 |
| Poliklinikka | 0 | 3064 | 894 | 607 | 783–1004 |
| Perusterveydenhuolto | 0 | 800 | 73 | 158 | 44–102 |
| Matkakustannukset | 0 | 4012 | 449 | 663 | 328–570 |
| Epäsuorat | |||||
| Yöpyminen * | 0 | 2018 | 92 | 112 | 50–134 |
| Yhteensä (euro) | 11 518 | 152 493 | 46 756 | 31 374 | 41 036–52 476 |
| (a) = hoitopäivämaksut ennen lapsen ensimmäistä kotiutumista, (b) = uudet hoitojaksot *Laskelmista on poistettu kahden perheen yöpymiskustannukset. | |||||
Poliklinikkakäyntien määrä (Taulukko 14) vaihteli yhdestä kerrasta 12 kertaan ensimmäisen vuoden aikana. Poliklinikkakäyntien aiheuttamat kustannukset vaihtelivat 0–3064 euron välillä (keskiarvo 894, Sd 607). Neljän verrokkiryhmän keskosen seuranta tapahtui perusterveydenhuollossa normaalina kaikille vauvoille tarkoitettuna neuvolaseurantana. Verrokkiryhmän keskosista 29:lle tuli normaalin neuvolaseurannan lisäksi ylimääräisiä neuvolapalveluita joko terveydenhoitajan vastaanottoina tai kotikäynteinä. Tavallisin käynnin syy oli lapsen kasvun seuranta (26 keskosta). Muut käyntien aiheet (3 kertaa) liittyivät lapsen happihoitoon ja kehitysseurantaan sekä äidin jaksamiseen liittyviin kysymyksiin.
Vanhempien matkakustannukset (Taulukko 14) olivat osa yhteiskunnan suoria hoitokustannuksia. Ne muodostuivat vanhempien matkakustannusten omavastuuosuuden ylittävästä summasta. Matkakustannuksien vaihteluun 0–4012 euron välillä (keskiarvo 449, Sd 663) vaikuttivat vanhempien käyntikertojen lukumäärä sekä kodin ja sairaalan välinen matka. Vanhempien käyntikerrat vaihtelivat yhdestä 292 kertaan (keskiarvo 47, Sd 44). Kodin ja sairaalan edestakainen matka vaihteli kolmesta kilometristä 616 kilometriin (keskiarvo 158, Sd 157). Keskimääräiset matkakustannukset muodostivat yhden prosentin osuuden ensimmäisen hoitojakson kustannuksista.
Epäsuorat hoitokustannukset sisälsivät vanhempien yöpymisistä aiheutuneet lakisääteiset korvaukset (Taulukko 14) keskosten ensimmäisen sairaalajakson aikana. Yöpymiskorvauksen suuruus vaihteli 0–2018 euron välillä (keskiarvo 92, Sd 112). Vanhemmista 60 yöpyi keskosen ensimmäisen hoitojakson aikana vauvan hoidon vuoksi poissa kotoa. Vanhemmat yöpyivät sairaalapaikkakukunnalla yhteensä 1–100 yötä. Tavallisimmin he yöpyivät vauvan kotiutumista edeltävän yön sairaalassa. Yöpyneiden vanhempien edestakainen välimatka sairaalan ja kodin välillä oli 13 vanhemmalla alle 100 kilometriä, 101–300 kilometriä 24 vanhemmalla ja 301–500 kilometriä 20 vanhemmalla. Kolmen lapsen vanhempien edestakainen matka oli yli 500 kilometriä.
Vanhempien yöpymiskustannuksista poistettiin kahden perheen kustannukset. Ensimmäisen perheen yöpymiskustannukset aiheutuivat asunnon vuokrauksesta keskosen hoitopaikkakunnalla koko hoitojakson ajaksi ( = 1345 e). Toisen perheen yöpymiskustannukset kertyivät koko perheen yöpymisestä hotellissa lapsen hoitojakson ajan ennen siirtoa jatkohoitoon kotipaikkakunnalle ( = 505 e). Näiden kustannusten poistoon päädyttiin siksi, että tietoa ei ollut käytettävissä siitä, miten nämä kustannukset korvattiin perheille. Esimerkiksi, jos 1345 euroa yöpymisestä maksaneelle perheelle olisi maksettu korvauksia normaalikäytännön mukaisesti 20.2e /yö/vanhempi, olisivat kustannukset olleet kahden vanhemman 134 yöpymisestä 5414 euroa.
Keskosten perheiden suorat hoitokustannukset (Taulukko 15) muodostuivat lakisääteisestä hoitopäivämaksun omavastuuosuudesta sekä terveydenhuollon asiakasmaksuista poliklinikalla. Lisäksi suoriin hoitokustannuksiin laskettiin mukaan lasten ensimmäisen hoitojakson aikana vanhempien matkakustannusten omavastuuosuus sekä uusien hoitojaksojen ajalta oman auton käyttökorvaus. Näiden lisäksi huomioitiin vanhempien ostamat apuvälineet, joista tavallisin oli lääkesumutin.
Lakisääteisistä omavastuuosuuksista merkittävin (Taulukko 15) muodostui ensimmäisen hoitojakson hoitopäivistä, joiden vaihtelu oli 147–249 euron välillä (keskiarvo 168, Sd 51). Vaihtelu aiheutui lapsen ensimmäisen hoitojakson ajoittumisesta kahdelle kalenterivuodelle. Matkakustannusten omavastuuosuus ensimmäisen hoitojakson aikana vaihteli 28–302 euron välillä (keskiarvo 134, Sd 55). Pienin matkakustannusten omavastuu kuvasi tilannetta, jolloin perheen lakisääteinen matkakustannusten omavastuu ei ollut täyttynyt. Kotiutuksen jälkeisten matkakustannusten korvaus oman auton käyttökorvauksena vaihteli 0–706 euron välillä (keskiarvo 85, Sd 116).
Taulukko 15. Perheen hoitokustannukset (euro) keskosen (N = 118) ensimmäisen vuoden aikana.
| Perheen kustannukset | Min | Max | Keskiarvo | Sd | 95 % luottamusväli |
|---|---|---|---|---|---|
| Suorat | |||||
| Omavastuu (a) | 147 | 249 | 168 | 51 | |
| Omavastuu (b) | 0 | 147 | 31 | 55 | |
| Poliklinikka | 0 | 211 | 73 | 40 | |
| Apuvälineet | 0 | 79 | 5 | 15 | |
| Matkakustannus (c) | 28 | 302 | 134 | 55 | |
| Matkakustannus (d) | 0 | 706 | 85 | 116 | |
| Epäsuorat | |||||
| Yöpyminen | 0 | 252 | 10 | 40 | |
| Sisarusten hoito | 0 | 168 | 13 | 40 | |
| Kodinhoito | 0 | 336 | 11 | 44 | |
| Yhteensä (euro) | 264 | 1790 | 546 | 226 | 505–587 |
| a) = hoitopäivämaksun omavastuu ennen kotiutumista, (b) = hoitopäivämaksun omavastuu uusien hoitojaksojen ajalta, (c) = matkakustannusten omavastuu ennen kotiutumista, (d) = matkakustannukset kotiutumisen jälkeen. Omavastuuta ei ole tässä huomioitu. | |||||
Epäsuoria hoitokustannuksia (Taulukko 15) kertyi vanhemmille yöpymiskustannusten Kelan korvauksen ylittävästä osuudesta, sisarusten hoidosta ja kotiavun maksuista. Epäsuorista hoitokustannuksista yöpyminen sekä sisarusten ja kodin hoidon kustannukset muodostivat vähäisen osan perheen kustannuksista. Perheen kokonaiskustannukset vaihtelivat 264–1790 euron välillä (keskiarvo 546, Sd 226). Perheiden kokonaiskustannukset asettuivat 95 % luottamusvälillä 505–587 euron välille.
Keskosten vanhemmat käyttivät keskosten hoidon vuoksi työ- ja lomapäiviä. Samoin aikaa kului eri poliklinikoilla. Poliklinikoilla kuluvaan aikaan huomioitiin mukaan matkustus-, odotus- ja vastaanottoajat.(Taulukko 16).
Taulukko 16. Perheiden lomapäivien käyttö ja työstä poissaolot (pv) keskosten hoidon vuoksi sekä poliklinikkakäynnillä kulunut aika (h) (N = 118).
| Aika | Min | Med | Max | Keskiarvo | Sd |
|---|---|---|---|---|---|
| Lomapäivät (pv) | 0 | ,00 | 25 | 2 | 4 |
| Työpäivät (pv) | 0 | 1 | 139 | 5 | 14 |
| Pkl-aika (h) | 0 | 4 | 14 | 5 | 2 |
Lomapäiviä lapsen hoidon vuoksi käytti 28 vanhempaa (Taulukko 16). Koko tutkimusjakson aikana lomapäiviä käytettiin yhteensä 209 vuorokautta. Keskosten hoidon vuoksi poissa työstä oli 59 vanhempaa. Heidän yhteenlaskettu työstä poissaolonsa oli tutkimusvuosina 376 vuorokautta. Poliklinikalla kulunut aika vaihteli alle tunnista 14 tuntiin (keskiarvo 5, Sd 2). Poliklinikkakäyntiin kuluvaan aikaan huomioitiin matka kotoa, poliklinikalla kulunut aika sekä paluumatkaan kulunut aika.
Keskosten ensimmäisen elinvuoden kokonaiskustannukset muodostuivat yhteiskunnan ja perheen kustannusten summasta. Se vaihteli 11 541–152 678 euron välillä (keskiarvo 45 917, Sd 30 378). Kokonaiskustannusten erot syntymäpainoluokkien välillä noudattivat yhteiskunnan kustannuksissa havaittuja eroja (Taulukko 17).
Taulukko 17. Verrokkiryhmän keskosten (N = 118) ensimmäisen elinvuoden kokonaiskustannukset (euro) syntymäpainoluokittain (spl).
| Kustannukset | spl 1 500–1000g N = 40 | spl 2 1001–1500g N = 32 | spl 3 1501–2000g N = 36 | spl 4 > 2000g N = 10 |
|---|---|---|---|---|
| Yhteiskunnan kustannukset | ||||
| Min | 30 946 | 15 439 | 12 518 | 11 510 |
| Max | 152 390 | 70 115 | 71 788 | 20 714 |
| Keskiarvo | 78 894 | 39 428 | 25 931 | 16 255 |
| Sd | 29 553 | 15 232 | 12 820 | 2504 |
| Perheen kustannukset | ||||
| Min | 298 | 293 | 264 | 316 |
| Max | 1788 | 984 | 1163 | 826 |
| Keskiarvo | 680 | 525 | 439 | 459 |
| Sd | 263 | 171 | 160 | 157 |
| Kokonaiskustannukset | ||||
| Min | 31 631 | 15 831 | 12 964 | 12 162 |
| Max | 152 873 | 70 655 | 72 424 | 21 069 |
| Keskiarvo | 79 574 | 39 953 | 26 369 | 16 715 |
| Sd | 29 638 | 15 296 | 12 896 | 2480 |
Kun verrattiin kokonaiskustannuksia syntymäpainoluokkien mukaan, havaittiin yhteiskunnan hoitokustannuksissa tilastollisesti erittäin merkitsevä ero painoluokkien 1 ja 2 (p = 0,000, t = 7,318) sekä 2 ja 3 välillä (p = 0,000, t = 3,967). Kahden suurimman syntymäpainoluokan välinen ero oli merkitsevä (p = 0,023, t = 4,246). Siirtyminen ensimmäisestä painoluokasta (500–1000 g) seuraavaan vähensi yhteiskunnan kokonaiskustannuksia 50 prosentilla. Edelleen siirtyminen kolmanteen painoluokkaan vähensi kustannuksia 34 prosenttia ja neljänteen painoluokkaan siirtyminen 37 prosenttia edelliseen painoluokkaan verrattuna.
Perheiden kustannuksissa (Taulukko 17) ensimmäisen ja toisen syntymäpainoluokan välinen ero oli erittäin merkitsevä (p = 0,004, t = 2,882). Toisen ja kolmannen luokan välillä ero oli merkitsevä (p = 0,036, t = 2,410), kun kahdessa suurimmassa painoluokassa perheiden kustannusten välillä ei ollut eroa. Perheiden kustannuksien keskiarvojen vertailu osoitti 23 prosentin kustannusten vähenemistä siirryttäessä ensimmäisestä painoluokasta (500–1000 g) toiseen ja 16 prosentin vähenemistä siirryttäessä kolmanteen painoluokkaan. Kahdessa suurimmassa painoluokassa perheiden kustannusten vertailu osoitti painavimpien (> 2000 g) keskosten ryhmässä viiden prosentin kustannusten nousua verrattuna edelliseen luokkaan.
Perheiden kustannusten osuus suhteessa yhteiskunnan kustannuksiin lisääntyi keskosten syntymäpainon lisääntyessä. Perheiden kustannusten osuus yhteiskunnan kustannuksista syntymäpainoluokittain vaihteli 0.32–5.66 prosentin välillä. Suurimmalla osalla perheistä (87 %) perheen kustannusten osuus oli alle 2,5 prosenttia yhteiskunnan kustannuksista. Niiden perheiden, joiden kustannusten osuus oli alle yhden prosentin (N = 37), keskosten syntymäpainot olivat useimmiten (89 %) < 1500 grammaa. Näistä keskosista 32 prosenttia kuului kahteen korkeimpaan kustannusluokkaan (Taulukko 18), eli heidän hoitokustannuksensa ylittivät 84 090 euroa. Yli neljän prosentin osuus yhteiskunnan kustannuksista muodostui niiden keskosten perheille, joiden keskoset kuuluivat painavimpien keskosten luokkaan, eli heidän syntymäpainojensa keskiarvo oli 1922 grammaa. Nämä lapset kuuluivat myös matalimpaan kustannusluokkaan (Taulukko 18), jolloin heidän ensimmäisen elinvuoden kokonaishoitokustannuksensa olivat 33 636 euroa tai sen alle.
Taulukko 18. Verrokkiryhmän keskosten (N = 118) ensimmäisen elinvuoden kokonaishoitokustannusten (euro) jakautuminen kustannusluokittain.
| Kustannusluokka (euro) | N | % | Kumulatiivinen % |
|---|---|---|---|
| < 33 636 | 54 | 46 | 46 |
| 33 636–58 863 | 32 | 27 | 73 |
| 58 864–84 090 | 16 | 14 | 87 |
| 84 091–126 135 | 12 | 10 | 97 |
| > 126 135 | 4 | 3 | 100 |
Kustannusluokittain tarkasteltuna (Taulukko 18) ilmeni, että suurimmalla osalla (73 %) keskosista ensimmäisen elinvuoden hoitokustannukset olivat 58 863 euroa tai sitä vähemmän. Neljän keskosen (3 %) kokonaiskustannukset ylittivät 126 135 euroa. Näiden lasten sikiöiän keskiarvo oli 25 + 5, syntymäpainon keskiarvo 676 grammaa ja hoitoajan keskiarvo 160 vuorokautta. Näin ollen he kuuluivat pienimpien ja sairaimpien keskosten ryhmään.
Vauvaperhetyön toteuttamisesta sairaalalle aiheutuneet kustannukset laskettiin perhetyöntekijän palkan, käyntikertojen, kotikäynnin edestakaisen matkan pituuden sekä matkustuksessa ja kotikäynnillä kuluvan ajan mukaan (Taulukko 19). Vauvaperhetyön toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset vaihtelivat 292 eurosta 1609 euroon (keskiarvo 970, Sd 442). Tästä summasta kotikäyntiin ja matkustamiseen kuluneesta ajasta muodostui perhetyöntekijän tuntipalkan mukaan laskettuna suurin kustannuserä vauvaperhetyön toteuttamisessa. Sen summa vaihteli 235–1462 euron välillä (keskiarvo 767, Sd 364). Oman auton käyttökorvaus oli 21 prosenttia vauvaperhetyön kokonaiskustannuksista.
Taulukko 19. Vauvaperhetyön toteuttamisen kustannukset (euroa)/ lapsi keskosten (N = 18) ensimmäisen elinvuoden aikana.
| Kustannusten muodostuminen | Yksikkö | Min | Max | Keskiarvo | Sd | 95 % luottamusväli |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Meno-paluumatka | km | 7 | 200 | 64 | 51 | |
| Käyntikerrat | kpl | 3 | 38 | 12 | 11 | |
| Kilometrit yhteensä | km | 70 | 1800 | 690 | 549 | |
| Matka-aika (a) | h | 1 | 23 | 9 | 7 | |
| Kotikäyntiaika (b) | h | 10 | 75 | 32 | 18 | |
| Oman auton käyttökorvaus (29c/km) | euro | 20 | 529 | 203 | 161 | |
| Aikakustannus yhteensä | euro | 235 | 1462 | 767 | 364 | |
| Yhteensä (euroa) | 292 | 1609 | 970 | 442 | 750–1190 | |
| (a) Kodin ja sairaalan välimatkaan kuluva aika laskettiin 80 km/ h nopeutta käyttäen. (b) Kotikäyntiin kuluva aika laskettiin käyttäen perhetyöntekijöiden arvioimaa keskimääräistä 2,5 h / käynti. | ||||||
Kotikäyntien määrä vaihteli kolmesta 38 kertaan (keskiarvo 12, Sd 11). Kotikäyntien lukumäärät ja kustannukset vaihtelivat painoluokittain (Taulukko 20). Vauvaperhetyön toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset olivat suurimmat suurimpien (1501–2000g) keskosten painoluokassa. Kustannukset tässä luokassa vaihtelivat 292–1609 euron välillä (keskiarvo 1022, Sd 482), jolloin ne olivat 11 prosenttia korkeammat kuin ensimmäisessä (500–1000 g) painoluokassa. Tosin myös perhetyöntekijä teki useampia kotikäyntejä kolmanteen painoluokkaan kuuluvien keskosten perheissä kuin ensimmäisessä painoluokassa (keskiarvot 13 vs. 8).
Taulukko 20. Perhetyöntekijän kotikäynnit(kpl) ja niiden kustannukset (euro) syntymäpainoluokittain (spl).
| Muuttujat | Spl 1 (500–1000 g) N = 2 | Spl 2 (1001–1500 g) N = 10 | Spl 3 (1501–2000 g) N = 6 |
|---|---|---|---|
| Kotikäynnit (kpl) | |||
| Min | 5 | 4 | 3 |
| Med | 8 | 12 | 6 |
| Max | 11 | 38 | 38 |
| Keskiarvo | 8 | 12 | 13 |
| Sd | 4 | 9 | 14 |
| Kustannukset (euro) | |||
| Min | 500 | 369 | 292 |
| Med | 917 | 955 | 1038 |
| Max | 1334 | 1523 | 1609 |
| Keskiarvo | 917 | 949 | 1022 |
| Sd | 589 | 446 | 482 |
Vauvaperhetyön toteuttamisesta ei aiheutunut kustannuksia keskosten perheille.
Interventioryhmän (N = 18) ja verrokkiryhmän (N = 118) ensimmäisen elinvuoden hoitokustannusten vertailussa huomioitiin yhteiskunnalle ja perheille keskosten hoitopolun (Kuvio 3) mukaiset kustannukset. Interventioryhmän keskoset käyttivät terveydenhuollon palveluita seuraavasti: He kävivät keskosten kehitysseurannassa keskimäärin neljä kertaa (vaihtelu 3–8). Uusia hoitojaksoja oli keskimäärin 1,3 kertaa (vaihtelu 0–4). Näiden lisäksi interventioryhmän keskosille terveydenhuollon palvelukontakteja kertyi perhetyöntekijän kotikäynneistä, joita heillä oli keskimäärin 12 käyntiä (vaihtelu 3–38). Interventioryhmän keskosista neljä (17 %) kävi normaaliseurannan lisäksi yhden ylimääräisen kerran neuvolassa. Kahden keskosen käynnin aiheena oli vauvan kasvun seuranta, kahden käynnin syy jäi epäselväksi.
Verrokkiryhmän keskosten (N = 118) keskimääräiset hoitokäynnit poikkesivat interventioryhmän käynneistä: He kävivät keskospoliklinikalla keskimäärin 4,3 kertaa (vaihtelu 0–12). Uusia hoitojaksoja heille kertyi keskimäärin 1,18 (vaihtelu 0–9). Normaaliseurannan lisäksi 29 keskosella (25 %) oli ylimääräisiä neuvolakäyntejä. Tavallisin käynnin aihe (26 kertaa) oli keskosten kasvun seuranta.
Vauvaperhetyöhön osallistumisen vaikutuksia keskosten ensimmäisen elinvuoden hoitokustannuksiin tarkasteltiin vertaamalla yhteiskunnalle ja perheille aiheutuneiden kustannusten keskiarvoja (Taulukko 21). Yhteiskunnan kustannuksista ensimmäisen hoitojakson kustannukset olivat samanlaiset muodostaen molempien ryhmien kohdalla merkittävimmän kustannustyypin. Uusien hoitojaksojen kustannuksissa oli ryhmien välillä tilastollisesti erittäin merkitsevä ero (p = 0,000, t = 4,180) samoin kuin perusterveydenhuollon kustannuksissa (p = 0,003, t = 3,021). Molemmat kustannukset olivat korkeammat verrokkiryhmässä. Poliklinikkahoitoon liittyvissä kustannuksissa ero ryhmien välillä oli merkitsevä. Interventioryhmän keskosilla poliklinikkakustannukset olivat korkeammat kuin verrokeilla. Muut kustannukset olivat samanlaiset molemmissa ryhmissä.
Interventio- ja verrokkiryhmien perheiden kustannukset olivat samanlaiset (Taulukko 21).
Interventioryhmän ja verrokkien ensimmäisen elinvuoden kokonaiskustannukset olivat samanlaiset (p = 0,081, t = 1,792). Samoin yhteiskunnan suorat ja epäsuorat hoitokustannukset olivat interventioryhmän ja verrokkiryhmän välillä samanlaiset.
Taulukko 21. Interventioryhmän keskosten (N = 18) ja verrokkien (N = 118) ensimmäisen elinvuoden yhteiskunnalle ja perheille aiheutuneiden kustannusten (e) keskiarvojen vertailu (Sd).
| Kustannukset | Interventioryhmä (N = 18) | Verrokit (N = 118) | T-testi |
|---|---|---|---|
| Yhteiskunta | |||
| Ensimmäinen hoitojakso | 34 350 (16636) | 42 185 (27221) | 1,676, p = 0,103 |
| Uudet hoitojaksot | 360 (750) | 3070 (6774) | 4,180, p = 0,000 |
| Poliklinikkakäynnit | 1337 (365) | 893 (607) | –1,657, p = 0,100 |
| Perusterveydenhuollon kustannukset | 20 (41) | 73 (158) | 3,021, p = 0,003 |
| Vanhempien matkakustannukset | 281 (278) | 453 (664) | 1,877, p = 0 ,066 |
| Vanhempien yöpyminen | 48 (85) | 93 (231) | 0,793, p = 0,429 |
| Perhe | |||
| Ensimmäinen hoitojakso | 173 (56) | 168 (51) | –0,369, p = 0,712 |
| Uudet hoitojaksot | 16 (42) | 30 (55) | 1,254, p = 0,221 |
| Poliklinikka | 70 (41) | 73 (40) | 0,279, p = 0,781 |
| Matkakustannusten omavastuu | 126 (58) | 134 (55) | 0,568, p = 0,571 |
| Kotiutuksen jälkeiset matkakustannukset | 59 (47) | 85 (116) | 1,726, p = 0,09 |
| Perheen suorat hoitokustannukset | 454 (128) | 495 (168) | 0,998, p = 0,320 |
| Perheen epäsuorat hoitokustannukset | 25 (73) | 49 (148) | 0,679, p = 0,498 |
| Kustannukset yhteensä (euro) | 37 166 (16907) | 45 989 (31422) | 1,792, p = 0,081 |
Vauvaperhetyöllä ei ollut vaikutuksia perheiden kustannuksiin. Interventioryhmän perheiden kustannusten osuus yhteiskunnan kustannuksista vaihteli 0.71–3.28 prosentin välillä keskiarvon ollessa 1.5 (Sd 0.79). Niiden perheiden määrä, joiden kustannusten prosenttiosuus yhteiskunnan kustannuksissa alitti 2.5 prosenttia, oli 83 prosenttia. Verrokkiryhmässä tällaisten perheiden määrä oli 87 prosenttia.
Keskosten ensimmäisen elinvuoden aikana yhteiskunnalle aiheutuneita hoitokustannuksia tarkasteltiin kahtena ajanjaksona (Kuvio 1). Ensimmäinen jakso ajoittui aikaan ennen kotiutumista (ensimmäinen hoitojakso, vanhempien matkakustannukset). Tuolloin interventio- ja verrokkiryhmien hoitokustannusten välillä ei ollut eroa (p = 0,097, t = 1,708). Sen sijaan, kun kustannuksia tarkasteltiin kotiutuksesta ensimmäisen elinvuoden loppuun (uudet hoitojaksot, polikliininen hoito, perusterveydenhuolto), oli ryhmien välinen ero tilastollisesti erittäin merkitsevä (p = 0,000, t = 3,722). Interventioryhmän kustannukset olivat verrokkien kustannuksia vähäisemmät.