Ikkunoita Bysanttiin
Toropainen, Ritva (2003-11-05)
Avaa tiedosto
https://urn.fi/URN:ISBN:9514270606
Tiivistelmä
Alkusanat
Miten kertoa lyhyesti Bysantin tuhatvuotisesta valtakunnasta, ajasta Länsi-Rooman tuhosta (v. 476) Bysantin kukistumiseen v. 1453? Bysantti on nähty milloin seremonioihin kangistuneeksi keisarivallaksi, milloin korruption ja vallantavoittelijoiden keskinäiseksi taisteluksi, silti se yhä uudelleen ja uudelleen pulpahtaa esiin — eikä vähiten sen vuoksi, että muutamat oman aikamme ja kulttuurimme osat palautuvat sinne. Bysantti elää yhä kielessä, kulttuurissa ja taiteessa.
Näyttelyä kootessani tuntui siltä, että etsinpä mitä tahansa, törmäsin aina kirkkoon. Yritin valita myös sellaisia näkökulmia, jotka olisivat "maallisempia", mutta väistämättä kirkko tuli aina mukaan. Lopulta oivalsin, että niin todella on, eikä se ole sen kummallisempaa kuin, että esimerkiksi Neuvostoliitosta on mahdotonta puhua ilman, että puhuisi kommunismista. Venäjä otti Bysantin kukistuttua itselleen aseman kolmantena Roomana — Rooman kukistumisen jälkeen Bysantti kutsui itseään nimellä Uusi Rooma — sitä, kuinka paljon Neuvostoliitto historian jatkumona toteutti tätä ideologian ja valtion yhdistämistä, ei liiemmin ole tutkittu. Kirkko on läsnä tässä näyttelyssä. Se ei olisi muuten mahdollinenkaan.
Näyttely on toteutettu kahdella tapaa: se on tavanomainen esineisiin, kirjoihin ja muuhun materiaaliin perustuva näyttely Oulun yliopiston Snellmanian kirjaston tiloissa ja se on virtuaalinäyttely kirjaston kotisivuilla Internetissä. Erityisesti viimemainittua varten kutsuin mukaan joukon alan asiantuntijoita, joilta pyysin pienen artikkelin Bysantista. Artikkelit ovat keskenään erilaisia, mutta Bysantti niissä on aina mukana. Ehkä menetelmä on "impressionistinen", pyrin luomaan kokonaiskuvan pienistä sävyistä, mutta se on myös joukko erilaisia ja erikokoisia ikkunoita, joista katsomalla voi oivaltaa avautuvan perspektiivin tavoin, kuinka paljon katsottavaa ja tutkittavaa on.
Kiitän lämpimästi kaikkia kirjoittajia, jotka palkkiotta ovat uhranneet aikansa ja vaivansa. Samoin kiitän erityisesti kirkkoherra Raimo Kiiskistä, isä Raimoa, ja taidehistorian lehtori Jorma Mikolaa ideoinnista, kuvausretkillä mukana olosta, työn konkreettisesta toteuttamisesta ja monipuolisesta tuesta, erityisesti kuvat ovat Jorma Mikolan toimittamia, hyvin monet myös hänen ottamiaan. Mukana oli myös kaksi museoalan opiskelijaa Teija Kauppinen ja Anni-Helena Pelkonen. Heidän osuutensa toteutuksessa ansaitsee tulla mainituksi.
Oulussa 10.12.2002 Ritva Toropainen
Kokoelmat
- Avoin saatavuus [31941]