| Interkulttuurinen opettajankoulutus: Utopiasta todellisuudeksi toimintatutkimuksen avulla | ||
|---|---|---|
| Edellinen | Seuraava | |
Tiivistelmä
Interkulttuurinen kompetenssi viittaa niihin valmiuksiin, joita tarvitaan yhteisymmärryksen saavuttamiseen sekä toimivaan vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten välillä. Artikkelin mukaan interkulttuurinen kompetenssi sisältää taitojen lisäksi myös asenteellisia ja toiminnallisia sekä tiedostamiseen liittyviä ulottuvuuksia. Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvailla näitä interkulttuurisen kompetenssin eri ulottuvuuksia sekä niitä erityisiä pedagogisia valmiuksia, joita opettaja tarvitsee työskennellessään kulttuuritaustaltaan moninaisten oppilaiden kanssa. Artikkelissa pohditaan myös, minkälaiset interkulttuurisen kompetenssin ulottuvuudet korostuvat erilaisissa kansainvälisissä työelämän konteksteissa. Artikkelin loppuosassa pohditaan interkulttuurisen kompetenssin oppimista, interkulttuurista kasvua, sekä opettajankoulutuksen mahdollisuuksia tämän kasvun kehittäjänä.
Kulttuurien kohdatessa kohtaavat usein myös erilaiset taustat, arvot, asenteet sekä käyttäytymis- ja kommunikoimistavat. Kohtaaminen saattaa johtaa parhaimmillaan rikkaaseen ja monipuoliseen vuorovaikutukseen osapuolten välillä, mutta myös väärinkäsitysten ja ristiriitojen mahdollisuus on suuri. Yhteisymmärryksen saavuttamiseen ja menestyksekkääseen vuorovaikutukseen kulttuuritaustaltaan erilaisten ihmisten kanssa tarvitaan interkulttuurista kompetenssia. Siihen kuuluu paitsi tiedollisia ja taidollisia, myös asenteellisia ja toiminnallisia ulottuvuuksia. Interkulttuurinen kompetenssi tulisi kuitenkin nähdä kokonaisuutena, parhaimmillaan eräänlaisena filosofiana, joka ohjaa ihmisen ajattelua ja käyttäytymistä. Kompetenssin kehittymisen voi nähdä myös interkulttuurisena kasvuna tai oppimisena, johon erilaiset elämäntilanteet, kokemukset ja koulutus vaikuttavat. Interkulttuurinen kasvu on niin ikään kokonaisvaltainen prosessi, jossa ihminen joutuu punnitsemaan omia kulttuurisia asenteitaan, arvojaan ja normejaan sekä käyttäytymistään. Tavoitteena on kasvu moninaisuuden tiedostamiseen, ymmärtämiseen ja kunnioittamiseen, sekä oikeudenmukaisuutta tukevaan ajatteluun ja toimintaan.
Myös opettajat tarvitsevat interkulttuurista kompetenssia yhä monikulttuurisemmissa kouluissa. Koulun ja opettajien tulisi tarjota kaikille oppijoilleen välineitä tulevaisuuden yhteiskunnassa toimimiseen ja vaikuttamiseen ja samalla ehkäistä syrjäytymistä. Kulttuurien kohdatessa opettaja joutuu moninaisten haasteiden eteen. Oppilaiden erilaiset arvomaailmat, taustat, lähtökohdat, oppimistyylit ja asenteet ovat tärkeitä tekijöitä opetusta ja kasvatusta suunniteltaessa. Opettajalta vaaditaan erityistä paneutumista vieraista kulttuureista tulevien oppilaiden arvoihin ja tapoihin, mutta yhtä lailla tärkeää on myös Suomen omien etnisten ryhmien ja alakulttuurien tuntemus.
Opettajankoulutuksessa koulujen ja yhteiskunnan moninaistuminen pitäisi luonnollisesti ottaa huomioon, jos halutaan kouluttaa opettajia, joilla on asenteellisia, tiedollisia ja taidollisia valmiuksia kohdata vierasta kulttuuria edustava oppilas. Keskeiseksi tulee siis kysymys, kuinka interkulttuurista kompetenssia voidaan kehittää koulutuksen keinoin. On myös mietittävä, mitä ovat ne valmiudet, joita tulevat opettajat tarvitsevat. Tämä artikkeli pyrkii valottamaan interkulttuurisen kompetenssin olemusta ja pohtimaan niiden oppimista niin yleisellä tasolla kuin opettajankoulutuksessa.