| Sairaanhoidon opiskelijoiden hoitotyön näkemyksen muotoutuminen sairaanhoitajakoulutuksen aikana | ||
|---|---|---|
| Edellinen | Seuraava | |
Tässä tutkimuksessa kuvataan hoitotyön näkemystä opiskelijoiden näkökulmasta, miten opiskelijat itse kuvaavat toimintaansa hoitaessaan potilaita ja mikä ohjasi heidän toimintaansa käytännön tilanteissa. Tutkimuksessa pyritään ymmärtämään ja tulkitsemaan hoitotyön prosesseja opiskelijoiden hoitotyön toimintojen kautta, joita he kuvaavat esimerkein sekä esseissä että haastatteluissa. (Lincoln & Cuba 1985, Alasuutari 1993, Soininen 1995). Tämän tutkimuksen lähestymistapa on kvalitatiivinen. Tässä tutkimuksessa kuvataan opiskelijoiden hoitotyön näkemystä opiskelijoiden näkökulmasta luonnollisissa olosuhteissa eli hoitotyön käytännössä. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineistonkeruussa ja analyysissä voidaan käyttää useita lähestymistapoja (Lincoln & Cuba 1985, Alasuutari 1993, Soininen 1995). Tässä tutkimuksessa aineisto kerättiin esseinä ja haastatteluina kolmessa eri vaiheessa. Aineisto analysoitiin ensimmäisessä vaiheessa grounded theory -menetelmän jatkuvan vertailun analyysillä. Aineiston analyysin ensimmäisessä vaiheessa tuotettiin jatkuvan vertailun analyysillä käsitejärjestelmä, josta muodostettiin luokittelurunko. Tämän jälkeen ensimmäisen vaiheen aineisto luokiteltiin deduktiivisella sisällönanalyysillä käyttäen apuna jatkuvan vertailun analyysimenetelmällä muodostettua luokittelurunkoa. Samaa luokittelurunkoa apuna käyttäen luokiteltiin myös toisen ja kolmannen vaiheen aineisto ja analysoitiin deduktiivisella sisällönanalyysilla.
Grounded theory -menetelmä on yksi kvalitatiivisen tutkimuksen lähestymistapa. (Lincoln & Cuba 1985, Bailey 1997.) Grounded theory –lähestymistapa on todettu käyttökelpoiseksi tilanteissa, joissa tutkitaan toimintaa erilaisissa sosiokulttuurisissa konteksteissa, joissa halutaan käsitteellistää ja ymmärtää erilaisia sosiaalisia prosesseja. (Lincoln & Cuba 1985, Chenitz & Swanson 1986, Strauss & Corbin 1990, 1998.) Tässä tutkimuksessa kontekstina on hoitotyön käytäntö, jossa opiskelijat harjoittelevat hoitotyötä todellisissa tilanteissa.
Grounded theory -menetelmän juuret ovat sosiaalitieteissä, erityisesti symbolisen interaktionismin traditiossa (Strauss 1987) ja fenomenologiassa (Glaser 1978). Symbolinen interaktionismi on teoriaa ihmisten välisistä vuorovaikutusprosesseista. Lisäksi se on tutkimuksellinen lähestymistapa ihmisten käyttäytymisen tutkimiseen. (Glaser 1978, Strauss 1987). Symbolisessa interaktionismissa oletetaan, että ihmisten kokemukset välittyvät heidän tekemiensä todellisuuden tulkintojen kautta. Ihmiset toimivat sen mukaan, mikä merkitys asioilla on heille itselleen. Näitä merkityksiä ihmiset kuvaavat kielen avulla (Chenitz & Swanson 1986, Strauss & Corbin 1990, 1998), ja ne muodostuvat ja kehittyvät sosiokulttuurisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. (Glaser & Strauss 1967, Chenitz & Swanson 1986, Strauss & Corbin 1990, Leino-Kilpi 1990b.)
Grounded theory -lähestymistapaa voidaan käyttää, kun tarkoituksena on luoda uusia teoreettisia rakenteita, löytää uusia käsitteitä, täsmentää aikaisempia käsitteitä tai teorioita sekä määritellä ydinkäsitteitä tutkimusongelman alueella (Strauss & Corbin 1998). Lisäksi menetelmää voidaan käyttää, kun tutkittavasta ilmiöstä on paljon tietoa, mutta halutaan etsiä uutta näkökulmaa esimerkiksi jäsentämään käytännön hoitotyötä, hoitotyön opetusta ja oppimista. (Leino-Kilpi 1990, Strauss & Corbin 1990, 1998, Field & Morse 1996, Smith & Biley 1997, Backman & Kyngäs 1998).
Tässä tutkimuksessa pyritään löytämään uutta näkökulmaa sekä täsmentämään aikaisempaa tietoa ja teoreettisia käsitteitä opiskelijoiden hoitotyön näkemyksen muotoutumisesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tämä edellyttää perehtymistä aikaisempaan tietoon, jotta pystytään rajaamaan tutkittava ilmiö. Ongelmana voi tällöin olla se, että ilmiöön perehtyminen ja tieto ohjaavat tutkimusprosessia ja uuden näkökulman löytyminen vaikeutuu. (Jezewski 1990, Olshansky 1996.)
Straussin ja Corbinin (1998) mukaan mitään vallitsevaa paradigmaa kvalitatiivisen tutkimuksen tekemiseksi ei ole olemassa, mutta Grounded theory -menetelmää voi käyttää laaja-alaisena yleismenetelmänä, joka on avoin omille sovelluksille ja moneen suuntaan. Tämä analyysimenetelmän väljyys on yksi vaikeus aloittelevalle tutkijalle, koska Grounded theory -menetelmä mahdollistaa omaperäisyyttä ja erilaisia etenemisstrategioita edetä eri tavoin aineiston kanssa. Tässä tutkimuksessa Grounded theory -menetelmää käytettiin Straussin ja Corbinin (1990, 1998) esittämän mallin mukaisesti, koska siinä menetelmää on sovellettu hoitotyön ilmiöön ja malli osoittaa analyysin etenemisen erilaisin esimerkein.
Grounded theory –menetelmä on kehitelty aineistolähtöiseen analyysiin, joten tutkija käsitteellistää aineistonsa ilman teoreettisia esioletuksia. Lähtökohtana on sitoutumattomuus teoreettisiin näkökulmiin. Tutkija kehittää aineistonsa pohjalta käsitteitä ja erittelee niiden välisiä suhteita (Stern 1985, Lincoln & Cuba 1985, Strauss & Corbin 1990, 1998, Keddy et al. 1996.) Vaikka lähtökohtana on sitoutumattomuus aikaisempaan teoriaan ja käsitteitä luodaan aineiston pohjalta, käytännössä tutkija on aina sidoksissa jonkinlaiseen esiymmärrykseen asiasta (Strauss & Corbin 1998). Käsitteellistämisessä on siis aina kyse myös tulkinnasta, ja tulkinta perustuu aineiston lisäksi myös olettamuksiin tutkittavan ilmiön luonteesta, aikaisempiin tutkimuksiin, teorioihin ja kirjallisuuteen. Lisäksi tulkinnallisessa lähestymistavassa tutkija on myös osa tutkimusprosessia, koska hän on läheisessä suhteessa tutkittavaan ilmiöön ja tutkittaviin. (Lincoln & Cuba 1985, Strauss & Corbin 1990,1998, Keddy et al. 1996.) Isolan (1997) mukaan inhimillisessä elämässä ei ole täysin mahdollistakaan sulkea pois aiempaa tietämystä tutkittavasta ilmiöstä. Näin ollen Grounded theory ei edellytä täysin puhdasta induktiivisuutta. (Strauss & Corbin 1998.) Tässä työssä on pitäydytty Straussin ja Corbinin (1990, 1998) esittämissä olettamuksissa, joka ei edellytä puhdasta induktivismia.
Aineistolähtöisessä analyysissä pyritään löytämään aineistosta tutkittavien näkökulma ja heidän sosiaaliset prosessinsa. Vehviläinen-Julkusen (1998) mukaan Grounded theory –lähestymistavan käytössä on vaarana yhdenmukaisuus tutkijan oman filosofisen ajattelun ja Grounded theory -lähestymistavan perustana olevien lähtökohtien välillä. Myös tässä tutkimuksessa tukijalla on ollut esiymmärrys aiheesta, mikä voi vaikuttaa aineiston tulkintaan. Tältä osin tutkija on pyrkinyt tiedostamaan omat lähtökohtansa sekä pyrkinyt mahdollisuuksiensa mukaan minimoimaan oman vaikutuksensa kuvaamalla aineiston analyysin etenemistä mahdollisimman tarkasti tulkitessaan aineistoa, jotta tulkinta on mahdollisimman objektiivista.
Grounded theory -menetelmää on käytetty Suomessa kuten muuallakin teorian kehittämistarkoituksessa, siis kehitettäessä omaa teoriaa. Suomalaisissa hoitotieteellisissä tutkimuksissa ovat käyttäneet Grounded theory -menetelmää Leino-Kilpi (1990a) kuvatessaan hyvän hoitamisen arviointiperusteita, Liukkonen (1990) kuvatessaan dementoituneen potilaan hoitoa laitoksessa, Vehviläinen-Julkunen (1990) selvittäessään hoitotyötä lasten neuvolassa, Janhonen (1992) muodostaessaan kehittyvän hoitotyön mallia, Kyngäs (1995) selvittäessään hoitoon sitoutumista, Latvala (1998) kehittäessään potilaslähtöistä hoitotyön mallia, Paavilainen (1998) selvittäessään lasten kaltoinkohtelua, Nurminen (2000) kuvatessaan intuitioita ja hiljaista tietoa hoitotyössä, Vanhanen (2000) tutkiessaan terveysalan opiskelijoiden suuntautumista hoitamiseen, Kylmä (2000) kuvatessaan HIV/AIDS- henkilön toivon dynamiikkaa ja Backman (2001) kuvatessaan ikääntyvien itsestä huolenpitoa.