Tiivistelm?

T?m? tutkimus pyrki syvent?m??n ymm?rt?myst? teknologian luonteesta ja sen mahdollisesta vastaavuudesta konstruktivistiseen oppimisk?sitykseen. Teknologiakasvatus on suhteellisen uusi ala yleissivist?v?ss? koulutuksessa ja se on edelleen sukeutuvassa vaiheessa useissa maissa. T?llainen tilanne antoi mielenkiintoisia mahdollisuuksia ottaa huomioon viimeisimpi? oppimispsykologisia virtauksia suhteessa teknologian opetuksen kehitt?miseen. Lis?ksi tutkimus pyrki etsim??n teknologiakasvatukselle mahdollisuuksia sellaisten oppimisymp?rist?jen luomiseen, joissa teknologian luonne voitaisiin tehokkaasti integroida nykyiseen k?sitykseen lapsista oppimisprosessiensa aktiivisina tekij?in?.

T?m? tutkimus perustui kahteen tapaustutkimukseen (Case Studies). Kummatkin tapaukset toteutettiin peruskoulun ala-asteella. Ensimm?iseen tapauksen (Case Study I) yleisen? tarkoituksena oli tarkastella automaatioteknologiaa ja sen opetusta sis?lt?alueena osana teknologiakasvatuksen kehitt?mispyrkimyksi?. Toisessa tapauksessa (Case Study II) tarkoituksena oli tutkia sosio-kulttuurillisen vuorovaikutuksen vaikutusta lasten ajatteluun ja toimintaan avoimissa ja suljetuissa ongelmanratkaisutilanteissa. T?ss? tapauksessa lapset tekiv?t valittavaan tarkoitukseen ??nt? tuottavia laitteita ja siihen osallistui my?s englantilaisia koululaisia.

Tutkimuksessa k?ytetyt opetusmetodit perustuivat oletukseen, ett? konstruktivismiin pohjautuvat, avointa ja luovaa ongelmanratkaisua sek? oppilaskeskeisyytt? korostavat l?hestymistavat ovat erityisen soveliaita teknologiakasvatuksessa k?ytett?viksi. T?m? oletus nousee k?sityksest?, jossa innovatiivisuus ja ongelmanratkaisu ovat t?rkeit? teknologisille prosesseille ja ett? teknologia esiintyy vastauksena ihmisen tarpeisiin. Oppilaille annetut teht?v?t m??riteltiinkin sellaisiksi, ett? ne mahdollistivat avoimen, oppilaskeskeisen ongelmanratkaisun perustuen lasten omasta elinpiirist??n esiin nousevien tarpeiden tyydytt?miseen.

Molemmissa tapauksissa tutkimusaineistoa ker?ttiin usealla eri tavalla. Ensimm?isess? tapauksessa tutkimusaineistoa ker?ttiin oppilasryhmi? havainnoimalla mm. videonauhoituksin ja kentt?p?iv?kirjaa kirjoittamalla sek? tallentamalla levykkeelle ryhmien projektissa luomat tiedostot. T?m?n lis?ksi toisessa tapauksessa tutkimusaineistoa ker?ttiin valokuvaamalla oppilaiden suunnittelukansiot tuotteen itse arviointeineen ja heid?n valmistamansa ty?t. T?ss? tapauksessa tallennettiin my?s opettajan opetuksestaan tekemi? havaintoja ja arviointeja, tutkimusp?iv?kirjaan tehdyt observointimuistiinpanot sek? oppilaille j?rjestetyn kyselyn tulokset.

Molemmat tapaukset olivat metodologisesti laadullisia tutkimuksia ja perustuivat induktiiviseen ja tulkitsevaan aineistopohjaiseen analyysiin. Analyysiss? kiinnitettiin huomiota nimenomaan tutkimusaineistosta esiin nouseviin k?sitteisiin, lainalaisuuksiin ja s??nn?nmukaisuuksiin. Tutkimuksen metodologinen valinta mahdollisti tulosten esitt?misen empiirisin? v?itt?min?, joita tuettiin tutkimusaineistosta otetuilla esimerkeill?. Empiiristen v?itt?mien lis?ksi ensimm?isen tapauksen tulokset sis?lt?v?t tutkimusaineistosta esiin nousseita luokituksia analyysin kohteena olevista painotuksista. Sek? empiirisi? v?itt?mi?, ett? luokituksia tuettiin tutkimusaineistosta otetuilla esimerkeill?. Esimerkit my?s tulkittiin tutkimusongelmien n?k?kulmasta katsottuna.

Tutkimuksen tuloksista voidaan p??tell?, ett? teknologiakasvatuksessa on t?rke?? antaa lapsille mahdollisuuksia ty?skennell? ja oppia tavalla, joka kehitt?? innovatiivista avointa ongelmanratkaisua ja divergentti? ajattelua. T?ss? mieless? annetut teht?v?t tulisi olla niin avoimia, ett? lapsien olisi mahdollista l?yt?? omasta elinpiirist??n ratkaisua vaativia ongelmia. Itse asiassa teknologiakasvatuksessa, teknologian perusolemuksen mukaisesti, ei tulisi ollakaan vastauksia esitettyihin kysymyksiin, vaan tarkoituksemukaisia ratkaisuja esiintyviin ongelmiin. Lis?ksi teknologian perusluonteen mukaiset opetusmenetelm?t huomioivat lapsen sis?isesti toimintaan halukkaaksi motivoituneena ja aktiivisena sek? tarkoitus-ja p??m??r?hakuisena ihmisen?.