Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919–1932

Kari Filpus

Historian laitos, Oulun yliopisto, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto

Abstract

The theme of my research is spirits smuggling and its control on the northern coast of the Gulf of Bothnia during the prohibition. Smuggling is a crime in which required orders of importing and exporting goods are not followed. This research concentrates on the import of spirits (smuggling) and smuggling of spirits in the mainland. The research does not focus on other crimes against the prohibition such as selling, possession, storage and production of spirits. In this research I concentrate on smuggling as a social phenomenon. One of the most crucial questions in the research is to clarify how spirits smuggling was practised, by whom and why. The intention is to show how people tried to conceal the activity and how smuggling changed during the prohibition. I will also bring out how smuggling was seen in the work of the authorities and in life in general in the area in question. I present the smugglers according to their profession, age and place of domicile. In this way I try to draw up a picture of a "typical" smuggler during the prohibition. In the same context I debate what made people break the law so widely and in such a fragrant way?

After the prohibition came into force spirits smuggling started quite slowly at the bottom of the Gulf of Bothnia. In 1924 the railways lost their position as the most important smuggling route. Maritime routes and spirits ships took their position. The main reason for this change was that bigger amounts of spirits could be brought to the region and could be delivered to other parts in the North of Finland. Because smuggling had moved to sea smugglers were obliged to think of good hiding places for spirits due to the great amounts of spirits. The sea and the islands were utilized in hiding the spirits. In the first years of the prohibition the proportion of local inhabitants was rather small. A typical smuggler was a worker under 30 years of age, from Helsinki, carrying some 20 litres of spirits. Together with the spirits ships smuggling changed into the hands of local people, because they were well acquainted with the sea, the islands and the shores of their region. The biggest vocational group of smugglers was that of working men. Economic profit both for the carrier and the boss was a great temptation for smuggling.There were great difficulties in controlling the prohibition immediately after the law had come into force. The attitude of the people becomes the biggest problem. General opinion did not consider prohibition necessary. Part of the citizens even favoured the actions of smugglers. The reason for this was their need of spirits.

Tiivistelmä

Tutkimukseni aiheena on alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana. Salakuljetus on rikos, jossa ei täytetä vaadittavia määräyksiä tavaraa maahan tuotaessa tai maasta vietäessä. Tutkimukseni keskeisimpiä kysymyksiä on selvittää, miten alkoholin salakuljetusta harjoitettiin, ketkä sitä tekivät ja miksi. Tarkoitus on osoittaa, miten toiminta pyrittiin salaamaan ja miten salakuljetus muuttui kieltolain aikana. Tuon myös esille, miten salakuljetus näkyi tutkittavalla alueella viranomaisten työssä ja seudun elämässä. Salakuljettajiin perehdyn ammatin, iän ja kotipaikkakunnan mukaan. Näin pyrin luomaan kuvan “tyypillisestä“ kieltolain aikaisesta salakuljettajasta. Samassa yhteydessä pohdin, mikä sai ihmiset niin laajasti ja räikeällä tavalla rikkomaan lakia.

Kieltolain voimaanastumisen jälkeen alkoholin salakuljetus alkoi Pohjanlahden perällä varsin verkkaisesti. Vuonna 1924 rautatiet menettivät asemansa tärkeimpänä salakuljetusreittinä. Tilalle tulivat merireitit ja pirtulaivat. Muutoksen suurimpana syynä oli, että meritse pystyttiin tuomaan seudulle suurempia määriä pirtua ja toimittamaan pirtua siten muuallekin Pohjois-Suomeen. Salakuljetuksen siirtyminen merelle pakotti salakuljettajat miettimään pirtujen piilotuspaikkoja suurten litramäärien takia. Pirtun piilottamisessa käytettiin hyväksi merta ja saaria.

Kieltolain alkuvuosina seudun asukkaiden osuus salakuljetuksesta oli vähäinen. Tyypillinen salakuljettaja oli alle 30-vuotias työmies Helsingistä, jolla oli mukanaan noin 20 litraa pirtua. Pirtulaivojen myötä salakuljetus siirtyi paikkakuntalaisille, koska he tunsivat seudun meren, saaret ja rannat. Salakuljettajien suurimman ammattiryhmän muodostivat työmiehet. Suuri houkutus salakuljetukseen oli siitä saatava taloudellinen hyöty niin pirtukuskille kuin pirtuisännällekin.

Kieltolain valvomisessa oli heti lain voimaanastuttua suuria vaikeuksia. Suurimmaksi ongelmaksi nousee asenne kieltolakia kohtaan. Kieltolaki oli luonteeltaan laki, joka ollakseen tehokas olisi vaatinut kaikkien suuren tuen. Lainsäädännön teho ja vaikutukset riippuvat ensi sijassa siitä, vastaako laki kansan yleistä oikeustajuntaa ja onko se tarkoituksenmukainen. Yleinen mielipide ei katsonut kieltolakia välttämättömäksi. Osa kansalaisista jopa suosi salakuljettajien toimia. Syynä tähän oli kansalaisten alkoholin tarve. Paine ympäröivästä yhteisöstä samoin kuin valvontaviranomaisten omat asenteet vaikuttivat siihen, että koko kieltolain ajan osalla heistä oli vaikeuksia motivoitua työtehtävien hoitamiseen.

Sisällys
Alkusanat
1. Johdanto
1.1. Tutkimustehtävä ja rajaukset
1.2. Lähteet
1.3. Tutkimus- ja lähdekirjallisuus
1.4. Epäonnistunut kieltolaki
2. Viranomaiset valmistautumattomina salakuljetukseen (1919—1923)
2.1. Alkoholin kysyntä luo salakuljetuksen
2.1.1. Pohjoisessa alkoholista hyvä hinta
2.1.2. Rautateiden “tuntemattomat“ salakuljettajat
2.1.3. Kauppalaivat salakuljettavat konjakkia
2.1.4. Työmiehet salakuljettajina maalla
2.2. Viranomaisilla ongelmina henkilöstön ja kaluston vähyys
2.2.1. Poliisiviranomaiset pyytävät miehistön lisäystä
2.2.2. Tullikamaripiirit tarvitsevat ylimääräisiä tullivartijoita
2.2.3. Viranomaisten kalusto ei vastaa tarpeita
2.3. Humala, hinnalla millä hyvänsä
2.4. Laki kovenee – tuomiot eivät pysy mukana?
2.5. Kieltolailla ei käytännön kannatusta
3. Salakuljetus ammattimaiseksi (1924—1926)
3.1. Pirtutulva meriteitse Perämerelle
3.1.1. Valtiovalta voimaton salakuljettajille
3.1.2. Saksalaiset pirtulaivat saapuvat Marjaniemen edustalle
3.1.3. Paikkakuntalaiset salakuljettajina merellä
3.1.4. Pitkätsiimat ja maakuopat piilorikollisten kätköinä
3.1.5. Pirtukaravaanit rannikolta
3.1.6. Rautatiet menettävät asemansa
3.1.7. Piilorikollisia mantereella
3.2. Viranomaisten yhteistoiminta vähäistä
3.2.1. Valvontaviranomaisia edelleen vähän
3.2.2. Salakuljetus merellä lakkauttaa talvivartiot
3.2.3. Tulliviranomaisten kalusto riittämätöntä
3.3. Pirtulaivat tekevät Peräpohjolaa onnelliseksi – alkoholin hinta laskee
3.4. Salakuljettajien tuomitsemisessa vaikeuksia
3.5. Kansalaiset suojelevat salakuljettajia
4. Viranomaisten ote tiivistyy (1927—1932)
4.1. Salakuljetus yhä meritse
4.1.1. Ahvenanmeren sulku vaikeuttaa salakuljetusta
4.1.2. Saksalaiset pirtulaivat murtavat sulun
4.1.3. Salakuljetuksesta elinkeino
4.1.4. Salakuljettajille pirtutorpedot
4.1.5. Kemijokisuu säilyy pohjoisen pirtuporttina
4.1.6. Kellossa salakuljettajat kokevat ennemmin pitkiäsiimoja kuin verkkoja
4.1.7. Ahvenanmeren sulku näkyy rautatiesalakuljetuksina
4.1.8. Autoistuminen vaikuttaa maasalakuljetuksiin
4.2. Viranomaisten toiminta tehostuu
4.2.1. Poliisiviranomaisia lisää
4.2.2. Kelvollisia tullivartijoita vaikea saada
4.2.3. Poliisitkin merelle partioimaan
4.2.4. Salakuljettajia saadaan useammin vastuuseen teoistaan
4.3. Salakuljetus näkyy katukuvassa
4.3.1. Taloudelliset ongelmatkaan eivät vähennä alkoholin kysyntää
4.3.2. Salakuljetus lisää rikollisuutta
4.4. Salakuljettajia tuomitaan vankilaan
4.5. Kansalaisten kieltolakivastaisuus heijastuu viranomaisten työskentelyyn
4.6. Kieltolain päättyminen
5. Päätäntö
6. Spirits smuggling and its control on the northern coast of the Gulf of Bothnia during the prohibition between 1919 and 1932
6.1. Introduction
6.2. Conclusion
Lähdeluettelo
1a. Kartta tutkimusalueen pohjoisosan kunnista.
1b. Kartta tutkimusalueen eteläosan kunnista.
2. Alatornion nimismiehen piirtämä kartta salakuljetusreiteistä piirinsä alueelta.
3. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Oulun tullikamaripiirissä vuosina 1919—1932.
4. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Kemin tullikamaripiirissä vuosina 1919—1932.
5. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Tornion tullikamaripiirissä vuosina 1919—1932.
6. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Oulun, Kemin ja Tornion tullikamaripiireissä vuosina 1919—1932.
7. Alkoholin litrahinta Oulussa vuosina 1920—1931.
8. Alkoholin litrahinta Kemissä vuosina 1920—1931.
9. Alkoholin litrahinta Torniossa vuosina 1920—1931.
10. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Oulun kaupungissa vuosina 1920—1931.
11. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Kemin kaupungissa vuosina 1920—1930.
12. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Tornion kaupungissa vuosina 1920—1931.
13. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Oulun, Kemin ja Tornion kaupungeissa vuosina 1921—1930.
14. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Oulun kaupungissa vuosina 1920—1931.
15. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Kemin kaupungissa vuosina 1920—1930.
16. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Tornion kaupungissa vuosina 1921—1931.
Luettelo tauluista
1. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Oulun tullikamaripiirissä[19] vuosina 1919—1923.
2. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Kemin tullikamaripiirissä[29] vuosina 1919—1923.
3. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Tornion tullikamaripiirissä[34] vuosina 1919—1923.
4. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Oulun, Kemin ja Tornion tullikamaripiireissä vuosina 1919—1923.
5. Poliisien tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Oulun kaupungissa vuosina 1920—1923.
6. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Kemin kaupungissa vuosina 1920—1923.
7. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Tornion kaupungissa vuosina 1921—1923.
8. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Oulun tullikamaripiirissä vuosina 1924—1926.
9. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Kemin tullikamaripiirissä vuosina 1924—1926.
10. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Tornion tullikamaripiirissä vuosina 1924—1926.
11. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Oulun, Kemin ja Tornion tullikamaripiireissä vuosina 1924—1926.
12. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Oulun kaupungissa vuosina 1924—1926.
13. Rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Kemin kaupungissa vuosina 1924—1926.
14. Rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Tornion kaupungissa vuosina 1924—1926.
15. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Oulun tullikamaripiirissä vuosina 1927—1932.
16. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Kemin tullikamaripiirissä vuosina 1927—1932.
17. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Tornion tullikamaripiirissä vuosina 1927—1932.
18. Alkoholin takavarikkopaikat ja -määrät litroina Oulun, Kemin ja Tornion tullikamaripiireissä vuosina 1927—1932.
19. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Oulun kaupungissa vuosina 1927—1931.
20. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Kemin kaupungissa vuosina 1927—1930.
21. Poliisin tietoon tulleiden rikos- ja juopumistapausten määrä tuhatta asukasta kohden Tornion kaupungissa vuosina 1927—1931.
22. Henkirikosten uhrit lääneittäin sataatuhatta asukasta kohden.
23. Kieltolakiäänestyksen tulos kunnittain.
Luettelo kuvista
1. Alkoholin litrahinta Helsingissä vuosina 1920—1923. Lähde: Poliisitutkintapöytäkirjat vuosilta 1920—1923. OPLA, rikososasto Ca:11—13. OMA.
2. Alkoholin litrahinta Oulussa vuosina 1920—1923. Lähde: Poliisitutkintapöytäkirjat vuosilta 1920—1923. OPLA, rikososasto Ca:11—13. OMA.
3. Alkoholin litrahinta Kemissä vuosina 1919—1923. Lähde: Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1919—1923. KPLA, rikososasto Ad:3—7. OMA.
4. Alkoholin litrahinta Torniossa vuosina 1920—1923. Lähde: Poliisikuulustelu- ja poliisitutkintapöytäkirjat vuosilta 1919—1923. TPLA Cca:4—6. OMA.
5. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Oulun kaupungissa vuosina 1919—1923. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 39 % (v. 1919), 72 % (v. 1920), 76 % (v. 1921), 71 % (v. 1922), 72 % (v. 1923). Lähde: Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1919—1923. OPLA, järjestysosasto Ad:43—50. OMA.
6. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Kemin kaupungissa vuosina 1919—1923. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 10 % (v. 1919), 33 % (v. 1920), 36 % (v. 1921), 47 % (v. 1922), 53 % (v. 1923). Lähde: Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1919—1923. KPLA, rikososasto Ad:3—7. OMA.
7. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Tornion kaupungissa vuosina 1919—1923. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 16 % (v. 1921), 26 % (v. 1922), 43 % (v. 1923). Lähde: Vuosikertomukset vuosilta 1919—1923. TPLA Da:1—2. OMA.
8. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Oulun, Kemin ja Tornion kaupungeissa vuosina 1921—1923. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 54 % (v. 1921), 57 % (v. 1922), 63 % (v. 1923). Lähteet: Katso diagrammien 5, 6 ja 7 lähteet.
9. Pirtulaiva 1920-luvulta. Lähde: Kemin historiallinen museo.
10. Kemin tullikamari Pakkahuoneenkadulla. Rakennus valmistui syksyllä 1921. Lähde: Kemin historiallinen museo.
11. Alkoholin litrahinta Oulussa vuosina 1924—1926. Lähde: Poliisitutkintapöytäkirjat vuosilta 1924—1926. OPLA, rikososasto Ca:14—15. OMA.
12. Alkoholin litrahinta Kemissä vuosina 1924—1926. Lähde: Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1924—1926. KPLA, rikososasto Ad:8—10. OMA.
13. Alkoholin litrahinta Torniossa vuosina 1924—1926. Lähde: Ilmoitusasiainpäiväkirjat vuosilta 1924—1926. TPLA Aeb:22—27. OMA.
14. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Oulun kaupungissa vuosina 1924—1926. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 74 % (v. 1924), 77 % (v. 1925), 73 % (v. 1926). Lähde Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1924—1926. OPLA, järjestysosasto Ad:53—56. OMA.
15. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Kemin kaupungissa vuosina 1924—1926. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 59 % (v. 1924), 65 % (v. 1925), 67 % (v. 1926). Lähde: Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1924—1926. KPLA, rikososasto Ad:8—10. OMA.
16. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Tornion kaupungissa vuosina 1924—1926. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 45 % (v. 1924), 55 % (v. 1925), 64 % (v. 1926). Lähde: Vuosikertomukset vuosilta 1924—1926. TPLA Da:3—4. OMA.
17. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Oulun, Kemin ja Tornion kaupungeissa vuosina 1924—1926. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 65 % (v. 1924), 71 % (v. 1925), 70 % (v. 1926). Lähde: Katso diagrammien 12, 13 ja 14 lähteet.
18. Pirtualus Hirundo. Lähde: Poliisikuulustelu ja -etsintäpöytäkirjat Cf:4. OLKA. OMA.
19. Poliisien Orikarin rannalta löytämät 217 kymmenen litran pirtukanisteria Oulun poliisilaitoksen pihalla. Lähde: Kaleva 27.5.1930.
20. Salakuljetustorpedon kaaviokuva. Lähde: Pullat 1993, s. 62.
21. Merivartijoiden Kellon Kotakarista löytämät 170 pirtukanisteria pinottuina tullikamarin laiturille. Lähde: Kaleva 4.10.1931.
22. Kellolaisilta salakuljettajilta takavarikoidut moottoriveneet lasteineen Oulun kaupungin venevalkamassa. Lähde: Kaleva 29.5.1931.
23. Valokuva Oulun poliisilaitoksen pihalta. Takavarikoiduista pulloista, pirtukanistereista ja neekerinpojista tyhjennetään alkoholi suureen valtion tynnyriin, joka lähetetään Valtion Alkoholitehtaalle. Lähde: Kaleva 16.3.1930.
24. Pirtutakavarikko Perämerellä 11.8.1929. Lähde: Kemin historiallinen museo.
25. Alkoholin litrahinta Oulussa vuosina 1927—1931. Lähde: Poliisitutkintapöytäkirjat vuosilta 1927—1931. OPLA, rikososasto Ca:15—18. OMA.
26. Alkoholin litrahinta Kemissä vuosina 1927—1931. Lähde: Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1927—1931. KPLA, rikososasto Ad:11—17. OMA.
27. Alkoholin litrahinta Torniossa vuosina 1927—1932. Lähde: Ilmoitusasiainpöytäkirjat vuosilta 1927—1932. TPLA Aeb:28—36. OMA.
28. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Oulun kaupungissa vuosina 1927—1931. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 73 % (v. 1927), 81 % (v. 1928), 81 % (v. 1929), 89 % (v. 1930), 77 % (v. 1931). Lähde: Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1927—1932. OPLA, järjestysosasto Ad:29—65. OMA.
29. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Kemin kaupungissa vuosina 1927—1930. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 61 % (v. 1927), 74 % (v. 1928), 71 % (v. 1929), 61 % (v. 1930). Lähde: Rikosilmoituspäiväkirjat vuosilta 1927—1930. KPLA, rikososasto Ad:11—16. OMA
30. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Tornion kaupungissa vuosina 1927—1931. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 49 % (v. 1927), 61 % (v. 1928), 40 % (v. 1929), 52 % (v. 1930), 40 % (v. 1931). Lähde: Tornion poliisilaitoksen kirjeet maaherralle n:o 42 vuodelta 1928; n:o 32 vuodelta 1929; n:o 30 vuodelta 1930; n:o 14 vuodelta 1931; n:o 16 vuodelta 1932. TPLA Da:4—7. OMA.
31. Juopumistapaukset ja kaikki poliisin tietoon tulleet rikostapaukset Oulun, Kemin ja Tornion kaupungeissa vuosina 1927—1930. Vuosittainen juopumistapausten osuus rikostapauksista: 69 % (v. 1927), 77 % (v. 1928), 72 % (v. 1929), 77 % (v. 1930). Lähde: Katso diagrammien 19, 20 ja 21 lähteet.
32. Kellolaisilta salakuljettajilta takavarikoidut moottoriveneet lasteineen Oulun kaupungin venevalkamassa. Lähde: Kaleva 29.5.1931.
  Seuraava
  Alkusanat

Julkaisun pääsivu

Kirjastoyksiköt | Kokoelmat | Tietokannat | Ajankohtaista | Palvelut | Elektroniset kokoelmat | Linkit | Sisällysluettelo

© 2000 Oulun yliopiston kirjasto