| Sepelvaltimotauti ja elämänlaatu iäkkäillä: Sepelvaltimotaudin vallitsevuus, ilmenemismuodot ja yhteydet fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn | ||
|---|---|---|
| Edellinen | Luku 2. Kirjallisuuskatsaus | Seuraava |
Suurin osa poikittaisista väestö- ja kliinisten tutkimusten tuloksista osoittaa sydän- ja verisuonisairauksien ja heikentyneen fyysisen toimintakyvyn välillä yhteyden iäkkäillä (Taulukko 2). Osa tutkimuksista sisältää myös keski-ikäisiä iäkkäiden lisäksi. Sydän- ja verisuonisairauksien ja heikentyneen fyysisen toimintakyvyn välillä on havaittu yhteys sellaisissa tutkimuksissa, joissa ei ole vakioitu sekoittavia tekijöitä (Wiklund et al. 1992, Ettinger et al. 1994, Visser et al. 1994) sekä sellaisissa, joissa näitä on vakioitu (Neill et al. 1985, Jette et al. 1988, Pearlman & Uhlmann 1988, Lammi et al. 1989a, Verbrugge et al. 1989, Pinsky et al. 1990, Mitchell et al. 1991, Nelson et al. 1991, Guccione et al. 1994, Lukkarinen & Hentinen 1997).
Muita itsenäisiä tekijöitä, jotka ovat olleet monimuuttujamalleissa yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn, ovat ikä (Jette et al. 1988, Nelson et al. 1991), naissukupuoli (Nelson et al. 1991), tupakointi (Nelson et al. 1991), näön heikentyminen (Lammi et al. 1989a), kognitiivinen toimintakyvyn häiriö (Guccione et al. 1994), lonkkamurtuman jälkitila (Verbrugge et al. 1989, Guccione et al. 1994), diabetes (Lammi et al. 1989a, Verbrugge et al. 1989, Nelson et al. 1991, Guccione et al. 1994), pahanlaatuiset kasvaintaudit (Verbrugge et al. 1989), osteoporoosi (Verbrugge et al. 1989), tuki- ja liikuntaelinten sairaudet (Lammi et al. 1989a), krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus (Lammi et al. 1989a, Guccione et al. 1994), depressio (Guccione et al. 1994) ja artriitti (Jette et al. 1988, Verbrugge et al. 1989, Guccione et al. 1994).
Bildin ja hänen työtovereidensa (1993) poikittaisessa Cardiovascular Health -tutkimuksessa ikävakioinnin jälkeen selvimmin yhteydessä heikentyneeseen fyysiseen toimintakykyyn oli ikä. Vaikka fyysinen toimintakyky oli huonompi manifestia, oireista sydän- ja verisuonisairautta (kuten sepelvaltimotautia, sydämen vajaatoimintaa tai aivoverenkierron häiriön jälkitilaa) sairastavilla, oireisten henkilöiden fyysisen toimintakyvyn ikään liittyvä heikentyminen ei eronnut tilastollisesti merkitsevästi oireettomien, subkliinisistä sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien henkilöiden ikään liittyvästä fyysisen toimintakyvyn heikkenemisestä. Oireettomia sydän- ja verisuonisairauksia olivat kohonnut verenpaine, kaulavaltimoiden ahtaumat, sydämen ultraäänitutkimuksessa havaittu pienentynyt vasemman kammion ejektiofraktio tai EKG:ssä vasemman kammion paksuuntuminen tai sydäninfarktin merkit. Manifestia/ei-manifestiä sairautta potevien välillä erot taudin oireiden ja ilmiasun suhteen olivat vähäiset, mikä saattaa selittää osittaisen negatiivisen tuloksen. (Bild et al. 1993.)
Suurin osa pitkittäisistä väestö- ja kliinisten tutkimusten tuloksista osoittaa sydän- ja verisuonisairauksien ennustavan heikentynyttä fyysistä toimintakykyä iäkkäillä (Taulukko 3). Joissakin tutkimuksissa ei ole vakioitu sekoittavia tekijöitä (Konu 1977), kun taas useimmissa näitä on vakioitu (Harris et al. 1989, 1991, Keil et al. 1989, Nickel & Chirikos 1990, Incalzi et al. 1992, Boult et al. 1994).
Muita itsenäisiä tekijöitä, jotka ovat ennustaneet monimuuttujamalleissa heikentynyttä fyysistä toimintakykyä, ovat muun muassa ikä (Harris et al. 1989, Keil et al. 1989, Lammi et al. 1989b, Boult et al. 1994), tupakointi (Guralnik & Kaplan 1989), runsas alkoholin käyttö (Guralnik & Kaplan 1989), naissukupuoli (Mor et al. 1989), naimattomuus (Mor et al. 1989), matala koulutustaso (Harris et al. 1989, Keil et al. 1989, Lammi et al. 1989b, Mor et al. 1989, Boult et al. 1994), vähäiset sosiaaliset kontaktit (Boult et al. 1994), vähäinen liikunta (Mor et al. 1989), diabetes (Lammi et al. 1989b, Mor et al. 1989, Nickel & Chirikos 1990), artriitti (Harris et al. 1989, Mor et al. 1989, Boult et al. 1994), pahanlaatuiset kasvaintaudit (Incalzi et al. 1992), liikapaino (Guralnik & Kaplan 1989, Harris et al. 1989, Keil et al. 1989), näön heikentyminen (Mor et al. 1989), kohonnut seerumin kolesterolitaso (Keil et al. 1989) ja matala vitaalikapasiteetti (FVC) (Lammi et al. 1989b).
Mor"in ja hänen työtovereidensa (1989) pitkittäisessä väestötutkimuksessa kartoitettiin mm. pitkäaikaisia sairauksia sellaisten muiden tekijöiden ohella, jotka saattoivat ennustaa fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä. Sydäntauti ei ennustanut 2 vuoden seurannassa fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä. Tulokseen todennäköisesti vaikutti aineiston valikoituneisuus ja lyhyt seuranta-aika. Tutkimuspopulaatio koostui hyväkuntoisista 70 – 74-vuotiaista, jotka seurannan alussa olivat toimintakyvyltään itsenäisiä. (Mor et al. 1989.) Guralnikin ja hänen työtovereidensa (1989) väestötutkimuksessa (seuranta-aika 19 vuotta) sydäntaudin puuttuminen ei ennustanut hyvää toimintakykyä iäkkäillä, toisin kuin verenpainetaudin puuttuminen. Tutkimuspopulaation kato ja valikoituneisuus mahdollisesti vääristivät tutkimustuloksia. Seurannassa katosi kohortin nuorimpia, rodultaan mustia ja pienituloisia, joiden toimintakyky oli todennäköisesti huonompi kuin muiden osallistujien. (Guralnik et al 1989.)
Taulu 2. Sydän- ja verisuonisairauksien (SVS) ja heikentyneen fyysisen toimintakyvyn väliset yhteydet iäkkäillä aikaisempien poikittaistutkimusten mukaan.
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä | Fyysisen toimintakyvyn mittauksen menetelmät ja mittarit | Tulokset[a] |
|---|---|---|---|---|---|
| Neill et al. 1985 | Boston, Yhdysvallat | Sairaalapotilaat | 35-77-v., 100 sepelvaltimotautia sairastavaa miestä, joista > 60-vuotiaita 38 henkilöä, rasituskokeeseen tulijoita | Rasitus-EKG, kyselylomake; mm. kävely, portaiden nousu, kevyet ja raskaat kotityöt, taakkojen kantaminen | + (sepelvaltimotauti) |
| Jette et al. 1988 | Framingham, Massachusetts, Yhdysvallat | 27-vuotinen pitkittäinen väestötutkimus, SVS:n ja fyysisen toimintakyvyn yhteydet poikittaistutkimuksena (Framingham Disability Study) | 56-88-v., 1036 miestä ja 1504 naista, ei laitoshoidossa olevia, alkujaan 5209 henkilön tutkimusväestö | Haastattelu; "Katz ADL scale", "Branch scale", "Rosow-Breslau scale", "Nagi scale" (ADL-toiminnot, raskaat fyysiset toiminnot kuten ikkunanpesu, liikuntakyky, eräät muut fyysiset toiminnot mm. yläraajojen lihastoimintaa mittaavat) | + (aivohalvauksen jälkitila sekä vähäisessä määrin angina pectoris) |
| Pearlman & Uhlmann 1988 | King County, Washington, Yhdysvallat | Valikoitu väestö, avoterveydenhuollon potilaat | > 65-v., 33 sepelvaltimotautia sairastavaa, jotka valittiin 126:sta potilaasta, jotka nimesivät eniten elämänlaatua haittaavan jonkin pitkäaikaisen taudin | Haastattelu ja kyselylomake; "Likert-skaala", useista eri dimensioista (mm. fyysisestä toimintakyvystä) koostuva elämänlaatukysely | + (sepelvaltimotauti) |
| Lammi et al. 1989a | Ilomantsi, Itä-Suomi, Pöytyä ja Mellilä, Lounais- Suomi | Pitkittäinen väestötutkimus, poikittainen analyysi 25-vuotisseurantakohortista (Seven Countries Study) | 65-84-v., 716 miestä, Seitsemän maan tutkimuksen suomalainen kohortti, alkujaan 1675 miehen tutkimusväestö | Itsetäytettävä kyselylomake hoitajan tai lääkärin täydentämä; ADL-, IADL-toiminnot, liikuntakyky | + |
| Verbrugge et al. 1989 | Yhdysvallat | Väestötutkimus (National Health Interview Survey, NHIS, Supplement on Aging, SOA) | > 55-v., 16148 miestä ja naista, ei laitoshoidossa olevia | Haastattelu; ADL-, IADL-toiminnot, liikuntakyky | + (aivoverenkiertohäiriöt, yksin tai synergisesti lonkkamurtuman kanssa, sekä iskeeminen sydäntauti, yksin tai synergisesti pahanlaatuisen kasvaintaudin kanssa) |
| Pinsky et al. 1990 | Framingham, Massachusetts, Yhdysvallat | 27-vuotinen pitkittäinen väestötutkimus, SVS:n ja fyysisen toimintakyvyn yhteydet poikittaistutkimuksena | 55-88-v., 1065 miestä ja 1511 naista, ei laitoshoidossa olevia, alkujaan 5209 henkilön tutkimusväestö | Haastattelu; "Rosow-Breslau Functional Health scale" (raskaat fyysiset toiminnot kuten ikkunanpesu, liikuntakyky) | + (sepelvaltimotauti, erityisesti angina pectoris) |
| Nelson et al. 1991 | Durham, Pohjois-Carolina, Yhdysvallat | Sairaalapotilaat | 53-66-v., 438 miestä ja naista, keski-ikä 60 v., sepelvaltimoiden varjoainekuvaus- ja ohitusleikkausjonossa olevia | Itsetäytettävä kyselylomake; "Duke Activity Status Index" (DASI) (Hlatky et al. 1989) (ADL-, IADL-toiminnot, liikuntakyky, seksuaalitoiminnot, harrastustoiminnot) | + (angina pectoris, 3 suonen sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta) |
| Mitchell et al. 1991 | Sydney, Australia | Väestötutkimus, valikoitu väestö | 55-88-v., keski-ikä 68.5 v., 210 miestä ja naista, ei laitoshoidossa olevia | Itsetäytettävä kyselylomake; "Nottingham Health Profile" (NHP) (sisältää mm. liikuntakyvyn) | + (sepelvaltimotauti ja verenpainetauti yhdessä) |
| Wiklund et al. 1992 | Ruotsi, Kanada, Yhdysvallat | Kliininen tutkimus (lääkeainetutkimus CAST), sairaalapotilaat | 1465 sydäninfarktin sairastanutta miestä ja naista, joiden keski-ikä 61.0 + 9.7 v. (sepelvaltimotautia, verenpainetautia tai sydämen vajaatoimintaa sairastavat) | Itsetäytettävä kyselylomake; liikuntakykyä, ADL- ja IADL-toimintoja tiedusteltiin RAND Medical Outcome Studyn lyhennetyllä mittaristolla | + |
| Bild et al. 1993 | Forsyth County, Sacramento C., Washington C., Pittsburgh, Yhdysvallat | Väestötutkimus (Cardiovascular Health Study) | > 65-v., 5201 miestä ja naista (poissuljettuna laitoshoidossa olevat, pyörätuolipotilaat tai pahanlaatuisen kasvaimen takia hoitoa saavat) | Haastattelu; ADL- ja IADL-toiminnot (Katzin ja Lawtonin lomakkeet), liikuntakyky, yläraajojen toimintakykyä mittaavat fyysiset toiminnot | + (oireisilla SVS-potilailla huonompi toimintakyky kuin oireettomilla);- (ryhmien välillä ei eroa vanhenemisen mukana tuomaan heikentyneeseen toimintakykyyn) |
| Guccione et al. 1994 | Framingham, Massachusetts, Yhdysvallat | 36-vuotinen pitkittäinen väestötutkimus, SVS:n ja fyysisen toimintakyvyn yhteydet poikittaistutkimuksena | > 63-v., 709 miestä ja 1060 naista, ei laitoshoidossa olevia, alkujaan 5209 henkilön tutkimusväestö | Haastattelu; "Rosow-Breslau Functional Health Index", "Nagi scale" (raskaat fyysiset toiminnot kuten ikkunanpesu, liikuntakyky, eräät muut fyysiset toiminnot mm. yläraajojen lihastoimintaa mittaavat) | + (aivohalvauksen jälkitila ensisijaisesti, mutta myös sepelvaltimotauti) |
| Visser et al. 1994 | Englanti | Valikoitu väestö, avoterveydenhuollon potilaat | 46-79-v., 59 miestä ja naista, keski-ikä 65 v., kaikilla angina pectoris. Osalla lisäksi verenpainetauti, sydäninfarktin jälkitila tai sydämen vajaatoiminta. | Itsetäytettävä kyselylomake; "Sickness Impact Profile" (SIP), "Nottingham Health Profile" (NHP), osa I ja II. Haastattelu; "Quality of Well-being scale" (QWB). Tiedusteltu mm. liikuntakykyä | + (angina pectoris) |
| Ettinger et al. 1994 | Forsyth County, Sacramento C., Washington C., Pittsburgh, Yhdysvallat | Väestötutkimus (Cardiovascular Health Study) | > 65-v., 5201 miestä ja naista (poissuljettuna laitoshoidossa olevat, pyörätuolipotilaat tai pahanlaatuisen kasvaimen takia hoitoa saavat) | Haastattelu; ADL- ja IADL-toiminnot, liikuntakyky, yläraajojen toimintakykyä mittaavat fyysiset toiminnot | + (aivohalvauksen jälkitila, sepelvaltimotauti) |
| Lukkarinen & Hentinen 1997 | Oulu, Suomi | Valikoitu väestö, sairaalapotilaat | 35-74-v., 189 miestä ja 91 naista, joista 65-74-vuotiaita 51 miestä ja 32 naista (sepelvaltimotautia sairastavia) | Itsetäytettävä kyselylomake; "Nottingham Health Profile" (NHP) | + (sepelvaltimotauti) |
| : a. + = Sydän- ja verisuonisairaukslla (SVS) ja heikentyneellä fyysisellä toimintakyvyllä yhteys. - = Sydän- ja verisuonisairauksilla ja heikentyneellä fyysisellä toimintakyvyllä ei yhteyttä. | |||||
Taulu 3. Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) iäkkäiden heikentynyttä fyysistä toimintakykyä ennustavina tekijöinä aikaisempien pitkittäistutkimusten mukaan.
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä seurannan päättyessä | Fyysisen toimintakyvyn mittauksen menetelmät ja mittarit | Tulokset[a] |
|---|---|---|---|---|---|
| Konu 1977 | Turku, Suomi | 1-vuotinen tutkimus, sydänrekisterin sydäninfarktipotilaat | ≥ 65-v., 404 miestä ja naista, joista 110 henkilöä osallistui 3-kuukautisseurantaan ja 86 henkilöä 1-vuotisseurantaan | Haastattelu, eräät ADL- ja IADL-toiminnot | + (sydäninfarkti) |
| Lammi et al. 1989b | Ilomantsi, Itä-Suomi, Pöytyä ja Mellilä, Lounais-Suomi | 25-vuotinen väestötutkimus (Seven Countries Study) | 65-84-v., 716 miestä, Seitsemän maan tutkimuksen suomalainen kohortti, alkujaan 1675 miehen tutkimusväestö, 40-59-v. | Itsetäytettävä kyselylomake hoitajan tai lääkärin täydentämänä; ADL-, IADL-toiminnot, liikuntakyky | + (sepelvaltimotauti, aivoverenkiertohäiriöt, katkokävely, diastolinen verenpaine) |
| Harris et al. 1989 | Yhdysvallat | 2-vuotinen väestötutkimus (National Health Interview Survey, NHIS, Supplement on Aging, SOA) | > 80-v., 577 miehen ja 1214 naisen kohortti, ei laitoshoidossa olevia, alkujaan 2090 henkilön tutkimusväestö | Puhelinhaastattelu; ADL-, IADL-toiminnot, liikuntakyky | + |
| Guralnik & Kaplan 1989 | Alameda County, Kalifornia, Yhdysvallat | 19-vuotinen väestötutkimus | 65-89-v., 496 miehen ja naisen kohortti, alkujaan 6928 henkilön tutkimusväestö, 46-70-v. | Alussa kyselylomake, seurannan lopussa haastattelu; ADL-, IADL-toiminnot, liikuntakyky | - (sydäntauti);+ (verenpainetauti) |
| Keil et al. 1989 | Charleston County, Etelä-Carolina, Yhdysvallat | 25-vuotinen väestötutkimus (Charleston Heart Study) | > 60-v., 1022 miehen ja naisen kohortti, alkujaan 2283 henkilön tutkimusväestö | Kyselylomake; "Katz-Branch scale", "Rosow-Breslau scale", "Nagi scale" (ADL-toiminnot, raskaat fyysiset toiminnot kuten ikkunanpesu, liikuntakyky, eräät muut fyysiset toiminnot mm. yläraajojen lihastoimintaa mittaavat) | + (kohonnut systolinen verenpaine) |
| Mor et al. 1989 | Yhdysvallat | 2-vuotinen väestötutkimus (Longitudinal Study of Aging, LSOA) | 70-74-v., 852 miehen ja naisen kohortti (seurannan alussa ei liikuntakyvyn tai ADL-, IADL-toimintojen häiriöitä ), alkujaan 7541 henkilön tutkimusväestö | Haastattelu; ADL-, IADL-toiminnot, liikuntakyky | - (sydäntauti);+ (aivohalvauksen jälkitila) |
| Nickel & Chirikos 1990 | Yhdysvallat | 9-vuotinen tutkimus, sepelvaltimotautia sairastavat sairaalapotilaat | 252 miehen (keski-ikä (ki) 64 v.) ja 147 naisen kohortti (ki 69 v.), alkujaan 1001 henkilön tutkimusväestö | Alussa ja lopussa haastattelu, välissä puhelinhaastatteluja; 6-luokkainen toimintakyvyn rajoittuneisuus: ei rajoittuneisuutta fyysisessä toimintakyvyssä - laitospotilas | + (sepelvaltimotauti, etenkin naiset, joilla angina pectoris) |
| Incalzi et al. 1992 | Rooma, Italia | 1-vuotinen tutkimus, sairaalapotilaat | > 70-v. 86 miestä ja 92 naista, jotka kotiutettu sairaalasta sairauden akuutin vaiheen jälkeen, seurantatutkimus kotona | Haastattelututkimus; ADL-toiminnot | + (sydäntauti) |
| Boult et al. 1994 | Yhdysvallat | 4-vuotinen väestötutkimus | > 70-v., 5210 miehen ja naisen kohortti, alkujaan 7527 henkilön tutkimusväestö | Alussa haastattelu, seurantavaiheessa puhelinhaastattelu; ADL-, IADL-toiminnot, fyysiset toiminnot | + (aivoverenkiertohäiriöt, mahdollisesti sepelvaltimotauti) |
| : a. + = Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) ennustavat myöhempää fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä. - = Sydän- ja verisuonisairaudet eivät ennusta myöhempää fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä. | |||||
Sydän- ja verisuonisairauksien ja masennuksen välillä iäkkäillä on useimpien poikittaisten tutkimusten mukaan havaittu yhteys (Taulukko 4). Useimmat tutkimuksista on tehty sydäninfarktin sairastaneilla potilailla. Osassa tutkimuksia on myös ollut keski-ikäisiä iäkkäiden lisäksi. Yhteys on havaittu sellaisissa tutkimuksissa, joissa ei ole vakioitu sekoittavia tekijöitä (Conn et al. 1991, Carney et al. 1995, Milani et al. 1996, Doerfler et al. 1997, McKhann et al. 1997) sekä sellaisissa, joissa näitä on vakioitu (Murrell et al. 1983, Berkman et al. 1986, Pahkala & Kivelä 1990, Frasure-Smith et al. 1993, 1995, Wiklund et al. 1993, Aromaa et al. 1994).
Poikittaistutkimuksissa muita tekijöitä, jotka iäkkäillä ovat olleet yhteydessä masennukseen sekoittavien tekijöiden vakioinnin jälkeen, ovat ikä (Murrell et al. 1983, Beekman et al. 1995), miessukupuoli (Beekman et al. 1995), siviilisääty (Murrell et al. 1983, Beekman et al. 1995), sosiodemografiset tekijät (kuten matala tulo- ja koulutustaso, huonot asunto-olot) (Murrell et al. 1983), fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen (Murrell et al. 1983, Berkman et al. 1986), mahasuolikanavan häiriöt (Pahkala & Kivelä 1990), munuais- ja virtsateiden sairaudet (Murrell et al. 1983), tuki- ja liikuntaelinsairaudet (Pahkala & Kivelä 1990), keuhkosairaudet (Murrell et al. 1983), diabetes (Pahkala & Kivelä 1990) ja artriitti (Pahkala & Kivelä 1990, Beekman et al. 1995).
Beekmanin ja hänen työtovereidensa (1995) poikittaisessa väestötutkimuksessa sydän- ja verisuonisairauksien ja depressiivisten oireiden välillä ei havaittu yhteyttä. Koettu fyysinen terveydentila, artriitti, erilaiset kivut sekä siviilisääty olivat monimuuttujamalleissa itsenäisesti yhteydessä masennukseen. Nämä tulokset olivat tilastollisesti merkitseviä etenkin miehillä. Tuloksia saattoivat vääristää sellaiset seikat kuin tutkimuspopulaation pienehkö koko (224 henkilöä), sen valikoituneisuus ja tutkimusmetodit (potilaat ilmoittivat itse sairautensa). (Beekman et al. 1995.) Griegon (1993) poikittaisessa tutkimuksessa 60-vuotiailla tai sitä vanhemmilla sydäninfarktin sairastaneilla potilailla ei havaittu masennusta, mutta nuoremmilla kylläkin. Tutkimus perustui hyvin pieneen valikoituun hyväkuntoisten sydäninfarktipotilaiden aineistoon.
A-tyypin persoonallisuuspiirteiden, ahdistuksen sekä masennuksen ja angiografisesti todetun sepelvaltimotaudin vaikeusasteen välillä on havaittu yhteys monimuuttujamalleissa keski-ikäisillä ja iäkkäillä (Zyzanski et al. 1976, Frank et al. 1978).
Useimmissa pitkittäistutkimuksissa, jotka koskevat iäkkäiden lisäksi myös osittain keski-ikäisiä, sydän- ja verisuonisairaudet ennustavat myöhempää masennusta (Taulukko 5). Osassa tutkimuksia ei ole vakioitu sekoittavia tekijöitä (Billing et al. 1980, Hance et al. 1996), kun taas useimmissa on (Schleifer et al. 1989, Nickel et al. 1990, Wells et al. 1993, Holahan et al. 1995).
Pitkittäistutkimusten mukaan muita tekijöitä, jotka ovat itsenäisesti ennustaneet depression esiintymistä iäkkäillä kun sekoittavat tekijät on vakioitu, ovat muut pitkäaikaissairaudet kuin sydän- ja verisuonisairaudet (Schleifer et al. 1989).
Crowen ja hänen työtovereidensa (1996) 1-vuotisessa keski-ikäisiin ja iäkkäisiin kohdistuneessa pitkittäistutkimuksessa akuutti sydäninfarkti ei ennustanut depressiota, kun sekoittavat tekijät huomioitiin. Tutkimustuloksiin saattoi vaikuttaa aineiston pienehkö koko ja valikoituminen. Tutkimuspopulaatiosta puuttui vakavamman sydäninfarktin sairastaneita. Beckin lyhytmuotoinen kyselylomake, jonka potilas täytti itsenäisesti, ei mahdollisesti myöskään tunnistanut riittävän hyvin depressiosta kärsiviä. (Crowe et al. 1996.)
Pitkittäistutkimusten mukaan masennus on sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijä iäkkäillä. 27-vuotisen tanskalaisen pitkittäisen väestötutkimuksen mukaan masennus ennusti sydäninfarktin ilmaantuvuutta, sydänkuolleisuutta ja kokonaiskuolleisuutta myöhäisessä keski-iässä olevilla ja iäkkäillä miehillä ja naisilla, kun sepelvaltimotaudin vaaratekijät ja alkutilanteen sepelvaltimotaudin esiintyminen (angina pectoris -oireet ja sairastettuun sydäninfarktiin sopivat EKG-löydökset) vakioitiin. Masennukseen liittyi 1.7-kertainen (95 % LV 1.19 – 2.44) sydäninfarktin vaara ja 1.6-kertainen (95 % LV 1.26 – 2.00) kokonaiskuolleisuuden vaara. (Barefoot & Schroll 1996.) Useat masentuneisuuden oireet ennustivat kohonnutta kuolemanvaaraa sydän- ja verisuonisairauksiin ja muihin sairauksiin, paitsi ei pahanlaatuisiin kasvaimiin iäkkäillä naisilla, kun sekoittavat tekijät, kuten tupakointi, aiempi sydän- ja verisuonisairauksien historia, diabetes, pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus ja kognitiivinen kapasiteetti vakioitiin (Whooley & Browner 1998). Mini-Suomi-tutkimuksessa 40 – 64-vuotiailla sydän- ja verisuonitauteja sairastamattomilla henkilöillä liittyi masennukseen kolminkertainen vaara menehtyä sepelvaltimotautiin 6.6 vuoden seurannassa, kun ikä otettiin mahdollisena sekoittavana tekijänä huomioon (Aromaa et al. 1994).
Vakavaan toivottomuuteen, riippumatta samanaikaisesta masennuksesta tai tavanomaisista vaaratekijöistä, liittyi kohonnut akuutin sydäninfarktin ilmaantuvuuden vaara (OR 2.05; 95 % LV 1.08 – 3.88) itäsuomalaisilla sydämensä suhteen terveillä 42 – 60-vuotiailla miehillä 6-vuotisseurannassa (Everson et al. 1996).
Useiden seurantatutkimusten mukaan sydän- ja verisuonisairauspotilailla masennus huonontaa sydän- ja verisuonisairauden ennustetta. Rabinsin ja hänen työtovereidensa (1985) tutkimuksen mukaan iäkkäillä masennuksesta kärsivillä psykiatrisen osaston potilailla masennus ennusti suurempaa kuolleisuutta verrattuna vastaavan ikäisen väestön ennustettuun kuolleisuuteen, kun sekoittavat tekijät huomioitiin. Kuolleilla oli merkitsevästi useammin jokin sydän- ja verisuonisairauksien diagnoosi sairaalasta pois lähtiessä kuin niillä, jotka olivat seurantavaiheessa elossa. (Rabins et al. 1985.) Vakava masennus havaittiin uusien sydäntapahtumien itsenäiseksi vaaratekijäksi keski-ikäisillä ja iäkkäillä angiografiaan tulleilla sepelvaltimotautipotilailla 1-vuotisseurannassa, kun taudin vaikeusaste, vasemman kammion ejektiofraktio tai tupakointi otettiin huomioon (Carney et al. 1988a). Keski-ikäisillä ja iäkkäillä akuutista sydäninfarktista kärsivillä potilailla masennus ennusti itsenäisesti kohonnutta sydänkuolleisuuden vaaraa. 18 kuukauden seurannassa masennukseen liittyi 6.6-kertainen (95 % LV 1.76 – 25.09) sydänkuolleisuuden vaara. (Frasure-Smith et al. 1993, 1995.) Kuolleisuuden vaara kasvaa eniten niillä masentuneilla potilailla, jotka ovat kärsineet masennuksesta jo sydäninfarktia ennen (Lespérance et al. 1996). 19-vuotisessa sairaalapotilaita käsittävässä seurantatutkimuksessa alkujaan 46 – 59-vuotiailla sepelvaltimotautipotilailla vaikeaan masennukseen liittyi 1.7-kertainen kokonaiskuolleisuuden vaara vielä yli 10 vuotta tutkimuksen alkutilanteesta. Sepelvaltimotautipotilailla, joilla oli masennus, oli myös suurempi sydänkuolleisuuden vaara verrattuna ei-masentuneisiin potilaisiin. Vaaran suuruus oli yhteydessä vaikeampaan masennukseen. (Barefoot et al. 1996.) Mini-Suomi-tutkimuksessa 40 – 64-vuotiailla sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla henkilöillä liittyi masennukseen seitsemänkertainen vaara menehtyä sydän- ja verisuonisairauksiin 6.6 vuoden seurannassa, kun ikä otettiin mahdollisena sekoittavana tekijänä huomioon. Sydän- ja verisuonisairauksia sairastavilla henkilöillä, joilla ei ollut masennusta, vaara oli kuusinkertainen. (Aromaa et al. 1994.)
Taulu 4. Sydän- ja verisuonisairauksien (SVS) ja masennuksen väliset yhteydet iäkkäillä aikaisempien poikittaistutkimusten mukaan.
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä | Masennuksen mittaamisen menetelmät ja mittarit | Tulokset[a] |
|---|---|---|---|---|---|
| Murrell et al. 1983 | Kentucky, Yhdysvallat | Väestötutkimus | > 55 v., 962 miestä ja 1555 naista | Itsetäytettävä kyselylomake; "Center for Epidemiologic Studies Depression Scale" (CES-D) | + (mm. sydänsairaus, valtimoiden arterioskleroosi, halvauksen jälkitila) |
| Berkman et al. 1986 | New Haven, Connecticut, Yhdysvallat | Väestötutkimus | > 65-v., 2806 miestä ja naista, ei laitoshoidossa olevia | Kyselylomake, jonka haastattelija täytti; "Center for Epidemiologic Studies Depression scale" (CES-D) | + (niistä, joilla jokin pitkäaikainen sairaus, esim. sydäninfarktin jälkitila, useammalla esiintyi depressiivisiä oireita, kuin niistä, joilla ei tällaista) |
| Pahkala & Kivelä 1990 | Ähtäri, Suomi | Väestötutkimus, valikoimaton väestö | > 60-v., 1277 miestä ja naista | Kyselylomake; ZSDS[b], sekä lääkärin haastattelu ja kliininen tutkimus (DSM-III) | + (useammalla depressiivisellä kuin ei-depressiivisellä naisella oli sepelvaltimotauti ) |
| Conn et al. 1991 | Columbia, Missouri, Yhdysvallat | Sairaalapotilaat | 40-88-v., 197 miestä ja naista, keski-ikä 63.2 v., sairastaneet sydäninfarktin 1-2 v. aiemmin | Haastattelu; mm. "Profile of Mood States" (POMS) | + (iäkkäillä sydäninfarktipotilailla enemmän masennusta kuin nuoremmilla) |
| Criego 1993 | Albuquerque, Yhdysvallat | Valikoidut sairaala- ja avoterveydenhuollon potilaat | 42-80-v., 15 miestä ja 6 naista, keski-ikä 60 v., sairastaneet sydäninfarktin 10-14 kk aiemmin | Kyselylomake; ZSDS, "Kellner"s Symptom Questionnaire" (SQ) | - (5 henkilöllä (24 %),iältään 46-59 v., oli masennus jomman kumman tai molempien kyselylomakkeiden mukaan) |
| Frasure-Smith et al. 1993 ja Frasure-Smith et al. 1995 | Montreal, Kanada | 6- ja 18-kuukautinen pitkittäistutkimus, SVS:n ja masennuksen väliset yhteydet poikittaistutkimuksena 5 – 15 vrk:n kuluttua sydäninfarktista; sairaalapotilaat | 24-88-v., 222 miestä ja naista (joista > 65-vuotiaita 71 henkilöä), keski-ikä 60 v., sairaalahoidossa sydäninfarktin vuoksi | Haastattelu sekä kyselylomake; "National Institute of Mental Health Diagnostic Interview Schedule" (DIS), DSM-III-R, "Beck Depression Inventory" (BDI) | + (16 %:lla sydäninfarktipotilaista vaikea masennus) |
| Wiklund et al. 1993 | Göteborg, Ruotsi | Sairaalapotilaat | 421 miestä, keski-ikä (ki) 67.1 + 10.7 v. ja 174 naista, ki 72.1 + 10.6 v., sairastaneet sydäninfarktin 1 v. aiemmin | Postikyselylomake; mm. kysymyksiä masennuksesta ja ahdistuksesta, "Nottingham Health Profile II" (NHP II) | + (15.8 % miehistä ja 20.5 % naisista kärsi masennuksesta usein, melkein jatkuvasti tai jatkuvasti. Naisilla psykosomaattisia oireita ja unihäiriöitä miehiä enemmän.) |
| Aromaa et al. 1994 | Useita eri paikkakuntia, Suomi (Mini-Suomi-tutkimus) | 6-vuotinen pitkittäinen väestötutkimus, SVS:n ja masennuksen väliset yhteydet poikittaistutkimuksena | > 40-v., 5355 miestä ja naista (> 65-vuotiaita 29 %), joista 24.6 %:lla jokin sydänsairaus ja 36.3 %:lla jokin SVS | Kyselylomake ja haastattelu; "General Health Questionnaire" (GHQ), "Present State Examination" (PSE) | + (SVS, sydänsairaus) |
| Beekman et al. 1995 | Sassenheim, Hollanti | Väestötutkimus, valikoimaton väestö | 55-89-v., 224 miestä ja naista | Haastattelu ja kyselylomake; "Centre for Epidemiologic Studies Depression Scale" (CES-D) | - (SVS:lla ei merkitsevää yhteyttä depressiivisiin oireisiin) |
| Carney et al. 1995 | St. Louis, Missouri, Yhdysvallat | Sairaalapotilaat (poissuljettuna ne, joilla dementia, tuore sydäninfarkti, vakava pitkäaikainen sairaus, ASA-allergia tai aiempi ohitusleikkaus/PTCA) | > 65-v., 55 sepelvaltimotautia sairastavaa miestä ja naista, joille tehtiin sepelvaltimoiden angiografia | Haastattelu; "National Institute of Mental Health Diagnostic Interview Schedule" (DIS), DSM-III-R | + (10 henkilöllä (18 %) havaittiin vaikea masennus) |
| Milani et al. 1996 | New Orleans, Yhdysvallat | 3-kuukautinen pitkittäistutkimus, SVS:n ja masennuksen väliset yhteydet poikittaistutkimuksena 4-6 viikkoa sairastetun sydäninfarktin, sepelvaltimo-ohitusleikkauksen tai PTCA:n jälkeen; sairaalapotilaat | 50-75-v., 338 miestä ja naista , kuntoutukseen tulevia sydänpotilaita, (depressiivisten henkilöiden keski-ikä 61 v., ei-depressiivisten 64 v.) | Kyselylomake; "Kellner"s questionnaire" | + (20 %:lla oli masennus) |
| Mc- Khann et al. 1997 | Baltimore, Maryland, Yhdysvallat | 1-vuotinen pitkittäistutkimus; SVS:n ja masennuksen väliset yhteydet poikittaistutkimuksena ennen sepelvaltimo-ohitusleikkausta; sairaalapotilaat | 41-86-v., 127 miestä ja naista, keski-ikä 63 v., sepelvaltimo-ohitusleikkaukseen tulijoita. Tutkimukset ennen leikkausta, 1 kk:n ja 1 v:n kuluttua. | Itse täytettävä kyselylomake; "Center for Epidemiological Study of Depression" (CES-D) | + (27 % potilaista oli ennen leikkausta masentuneita, 24 % 1 kk:n kuluttua ja 19 % 1 v:n kuluttua) |
| Doerfler et al. 1997 | Worcester, Massachusetts, Yhdysvallat | Sairaalapotilaat | 30-80-v., 306 sepelvaltimotautia sairastavaa miestä ja naista (aiempi sydäninfarkti, sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tai epästabiili angina pectoris) | Kyselylomake; "Zimmerman"s Inventory to Diagnose Depression" (IDD) | + (19.3 %:lla oli masennus) |
| : a. + = Sydän- ja verisuonisairauksilla (SVS) ja masennuksella yhteys. - = Sydän- ja verisuonisairauksilla ja masennuksella ei yhteyttä. b. Zung Self-Rating Depression Scale | |||||
Taulu 5. Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) iäkkäiden masennusta ennustavina tekijöinä aikaisempien pitkittäistutkimusten mukaan.
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä seurannan päättyessä | Masennuksen mittaamisen menetelmät ja mittarit | Tulokset[a] |
|---|---|---|---|---|---|
| Billing et al. 1980 | Tukholma, Ruotsi | 1-kuukautinen tutkimus, sairaalapotilaat | 41-69-v., 93 miestä ja naista, keski-ikä 60 v., sydäninfarktin vuoksi sairaalahoidossa. Haastattelut 2 vrk:n ja 10-28 vrk:n kuluttua sairaalaan sisäänotosta. | Haastattelut masennuksen, ahdistuksen ja "kieltämisen" (denial) selvittämiseksi | + (2 vrk:n ja 10-28 vrk:n mittauksissa ei näyttöä masennuksen vähentymisestä) |
| Schleifer et al. 1989 | New York, Yhdysvallat | 3-4-kuukautinen tutkimus, sairaalapotilaat | 27-90-v., 171 sydän-infarktipotilaan kohortti, keski-ikä 63.7 v., alkujaan 283 potilasta, jotka sairaalassa akuutin sydäninfarktin vuoksi | Haastattelu; "Schedule for Affective Disorders and Schizophrenia", "Hamilton Depression Rating Scale" (HDRS) | + (8-10 vrk:n kuluttua sydäninfarktista 45 %:lla lievä tai vaikea masennus, 3-4 kk:n kuluttua 33 %:lla) |
| Nickel et al. 1990 | Yhdysvallat | 8-9-vuotinen tutkimus, sairaalapotilaat | 184 miestä ja naista, jotka iältään < 65 v., sekä 215 miestä ja naista, jotka > 65 v.; 8-9 v. aiemmin sairaalahoidossa akuutin sepelvaltimovaivan vuoksi | Puhelin- tai henkilökohtainen haastattelu; "General Well-Being Index" (GWB) | + (seurannan lopussa alle 65-vuotiailla 40.2 %:lla masennus, yli 65-vuotiailla 33.0 %:lla, ei tilast. merkitsevää eroa. Sydänvaivan aiheuttama toimintakyvyn aleneminen ennusti voimakkaimmin masennusta/ahdistusta.) |
| Wells et al. 1993 | Los Angeles, Boston, Chicago, Yhdys- vallat | 1-2-vuotinen väestötutkimus, monikeskus- tutkimus (MOS-tutkimus) | > 40-v., 626 masennuksesta kärsivää miestä ja naista osallistui puhelinhaastattelututkimuksiin, alkujaan "screening"-vaiheessa 22 399 yli 18-vuotiasta henkilöä | Puhelinhaastattelu, kysely-lomake; "National Institute of Mental Health Diagnostic Interview Schedule" (DIS), vaikean masennuksen tai dystymian historia tai episodi edeltäneen 1 v:n aikana, tai DSM-III-kriteerit täyttävä oireisto, "Course of Depression interview" | + (sydäninfarkti) |
| Holahan et al. 1995 | Yhdys- vallat | 1-vuotinen tutkimus, sairaalapotilaat | 55-65-v. (seurannan alku), 1755 miehen ja naisen kohortti, joista 325:lla pitkäaikainen sydänsairaus (keski-ikä (ki) 61.8 v.), 71:lla akuutti sydänsairaus (ki 61.1 v.) ja 219 tervettä verrokkihenkilöä (ki 60.8 v.). Alkujaan 1884 henkilön tutkimusväestö. | Kyselylomake; "Health and Daily Living Form" (HDL), "Research Diagnostic Criteria" | + (molemmilla sydänryhmillä seurannassa merkitsevästi enemmän masennusta kuin verrokkihenkilöillä) |
| Crowe et al. 1996 | Hamilton, Ontario, Kanada | 1-vuotinen tutkimus, sairaalapotilaat | < 73-v. (seurannan alku), 201 miehen ja naisen kohortti, keski-ikä 61 v., akuutin sydäninfarktin jälkeinen seurantatutkimus, alkujaan 785 miestä ja naista | Kyselylomake; "State-Trait Anxiety Inventory" (STAI), "Beck depression Inventory" (BDI) | - (9 %:lla masennus sairaalassaoloaikana, seurantaan jääneillä ei kuitenkaan merkittävää masennusta 1 vuoden kuluttua) |
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä seurannan päättyessä | Masennuksen mittaamisen menetelmät ja mittarit | Tulokset1 |
| Hance et al. 1996 | St. Louis, Missouri, Yhdysvallat | 1-vuotinen tutkimus, sairaalapotilaat, poissuljet-tuna ne, joilla alle 1 kk:n vanha sydäninfarkti tai muu vaikea somaattinen sairaus, läppävika, kardiomyopatia, PTCA tai ohitusleikkaus anamneesissa | < 75-v., 200 sepelvaltimotautia sairastavaa miestä ja naista, sepelvaltimo-angiografiaan tulijat, näistä alkutilanteessa 17 %:lla vakava masennus, 17 %:lla lievä. 26 (76 %) vakavaa masennusta ja 26 (74 %) lievää masennusta potenutta osallistui seurantatutkimukseen. | Haastattelu; "National Institute of Mental Health Diagnostic Interview Schedule", DSM-IV. Ne, joilla havaittiin masennus tulovaiheessa, haastateltiin puhelimitse seurannassa. | + (50 % alkuvaiheen vaikeaa ja 8 % alkuvaiheen lievää masennusta potevista kärsi tästä 12 kk:n kuluttua. 42 %:lla alkuvaiheen lievää masennusta poteneesta tämä oli muuttunut vaikeaksi) |
| : a. + = Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) ennustavat myöhempää masennusta. - = Sydän- ja verisuonisairaudet eivät ennusta myöhempää masennusta. | |||||
Iäkkäillä verenpainetautipotilailla ainoastaan masennuksen lisääntymiseen liittyi 1.2-kertainen (95 % LV 1.08 – 1.30) aivohalvauksen tai sydäninfarktin vaara ja 1.3-kertainen kokonaiskuolleisuuden vaara (95 % LV 1.15 – 1.36) 4.5 vuoden seuranta-aikana, kun sekoittavat tekijät huomioitiin. Lähtötason masennus ei ennustanut näitä tapahtumia. (Wassertheil-Smoller et al. 1996.)
Sydän- ja verisuonisairauksien ja heikentyneen kognitiivisen toimintakyvyn välillä on useiden poikittaisten tutkimusten mukaan havaittu yhteys iäkkäillä (Taulukko 6). Osassa tutkimuksia on myös ollut keski-ikäisiä iäkkäiden lisäksi. Yhteys on havaittu sellaisissa tutkimuksissa, joissa ei ole vakioitu sekoittavia tekijöitä (Reich et al. 1983) sekä sellaisissa, joissa näitä on vakioitu (Erkinjuntti 1987, Barclay et al. 1988, Stewart RB et al. 1991, Legault et al. 1992, Breteler et al. 1994, Schmidt et al. 1995).
Muita tekijöitä, jotka ovat iäkkäillä olleet itsenäisesti yhteydessä heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn poikittaistutkimusten monimuuttujamalleissa, ovat ikä (Stewart RB et al. 1991, Hale et al. 1992, Breteler et al. 1994, Callahan et al. 1995), seerumin aspartaattiaminotransferaasi, laktaattidehydrogenaasi, kloridi ja rauta, muistiongelmat, nilkkaturvotukset, diabetes, useat samanaikaiset sairaudet ja dipyridamolin käyttö (Stewart RB et al. 1991), EKG:ssä akselin siirtyminen vasemmalle ja junktionaaliset lisälyönnit (Hale et al. 1992), matala koulutustaso (Breteler et al. 1994, Callahan et al. 1995), matala seerumin albumiinitaso ja musta rotu (Callahan et al. 1995).
On kuitenkin useita poikittaistutkimuksia, joissa sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole olleet yhteydessä heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn, vaikka sekoittavia tekijöitä on yritetty hallita (Pearlman & Uhlmann 1988, Stewart RB et al. 1991, Hale et al. 1992, Callahan et al. 1995). Tulokset poikittaistutkimuksista sydän- ja verisuonisairauksien ja heikentyneen kognitiivisen toimintakyvyn välisistä yhteyksistä ovat ristiriitaisia, ja tämä johtuu pääosin tutkitun väestön valintakriteereistä tai valikoitumisesta tutkimuksiin, mutta myös sydän- ja verisuonisairauksien vaihtelevista diagnostisista kriteereistä. Pearlmanin ja Uhlmannin (1988) tutkimuksessa, jossa verrattiin lääkärin ja potilaan arviota potilaan elämänlaadusta keskenään, aineisto oli valikoitunut ja pieni, eikä miesten ja naisten tuloksia käsitelty erikseen. Halen ja hänen työtovereidensa (1992) väestötutkimuksessa iskeemiset EKG-löydökset eivät olleet yhteydessä heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn. Tutkimuspopulaatio koostui melko hyväkuntoisista iäkkäistä henkilöistä, eikä käsittänyt pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevia. Samaan tutkimuspopulaatioon kohdistuvassa Stewartin ja hänen työtovereidensa (1991) tutkimuksessa verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta eivät olleet yhteydessä heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn toisin kuin sydäninfarkti. Callahanin ja hänen työtovereidensa (1995) väestötutkimuksessa sepelvaltimotauti, verenpainetauti ja sydämen vajaatoiminta eivät olleet itsenäisesti yhteydessä heikentyneeseen kognitiiviseen toimintakykyyn, kun sekoittavina tekijöinä ikä, koulutus ja rotu otettiin huomioon. Tutkimukseen ei otettu henkilöitä, jotka eivät osanneet englanninkieltä, olivat pitkäaikaisessa laitoshoidossa tai vankilassa tai olivat kuulovammaisia.
Taulu 6. Sydän- ja verisuonisairauksien (SVS) ja heikentyneen kognitiivisen toimintakyvyn väliset yhteydet iäkkäillä aikaisempien poikittaistutkimusten mukaan.
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä | Kognitiivisen toimintakyvyn mittaamisen menetelmät ja mittarit | Tulokset[a] |
|---|---|---|---|---|---|
| Reich et al. 1983 | Boston, Massachusetts, Yhdysvallat | Kliininen tutkimus, sairaalapotilaat | 31-62-v., 5 miestä, 1 nainen, joista vain 1 henkilö yli 60-v. | Neuropsykologinen tutkimus; "Wechsler Adult Intelligence Scale" (WAIS), "Wechsler Memory Scale" | + (62-vuotiaalla sydänpysähdys, "vaikea iskeeminen sydänsairaus") |
| Erkinjuntti 1987 | Helsinki, Suomi | Kliininen tutkimus, sairaalan pkl:lle lähetteellä tulleet dementiaa sairastavat potilaat, joista osalla vaskulaarinen dementia[b] (multi-infarkti-dementia tai todennäköinen vaskulaarinen dementia), osalla Alzheimerin tauti | 48-92-v., 27 miestä ja 52 naista, joilla multi-infarktidementia, keski-ikä 73.01 + 1.05v. | Neurologin tutkimus, neuropsykologinen testaus; "Luria-testi" (D-testi) | + (multi-infarkti-dementia, jota sairastavilla 44 %:lla sepelvaltimotauti, 29 %:lla sairastettu sydäninfarkti, 62 %:lla sydämen vajaatoiminta ja 57 %:lla verenpainetauti) |
| Pearlman & Uhlmann 1988 | King County, Washington, Yhdysvallat | Valikoitu aineisto, yksityisen avoterveydenhuollon potilaat | > 65-v., 33 sepelvaltimotau-tia sairastavaa miestä ja nais-ta, jotka kuuluivat 126 poti-laan joukkoon, jotka nimesi-vät eniten elämänlaatua hait-taavan pitkäaikaisen taudin | "Mini-Mental State Examination" (MMSE) | - (sepelvaltimotauti) |
| Barclay et al. 1988 | White Plains, New York, Yhdysvallat | Valikoitu aineisto, kuntoutuskeskuksen sydänsairaat potilaat | 47-85-v., 10 miestä ja 10 naista, joilla sydänsairaus, mutta ei anamnestisesti dementiaa tai aivohalvausta, keski-ikä 72.5 + 2.1 v. | Neurologin tutkimus, neuropsykologinen testaus; "Wechsler Adult Intelligence Scale-Revised" (WAIS-R), "Mattis Dementia Rating Scale", "Mini-Mental State Examination" (MMSE), "Mental Status Questionnaire" (MSQ), "Purdue"s Pegboard Test" | + (mm. ohitusleikkauksen jälkitila, sydäninfarkti) |
| Stewart RB et al. 1991 | Dunedin, Florida, Yhdysvallat | Poikittainen analyysi pitkittäisestä väestötutkimuksesta, väestön terveystarkastus | > 65-v., 420 miestä ja 844 naista, ei liikuntakyvyttömiä henkilöitä | "Mini-Mental State Examination" (MMSE) | + (sydäninfarkti);- (sydämen vajaatoiminta, verenpainetauti) |
| Hale et al. 1992 | Dunedin, Florida, Yhdysvallat | Poikittainen analyysi pitkittäisestä väestötutkimuksesta, väestön terveystarkastus | > 65-v., 1217 henkilöä, miesten keski-ikä (ki) 78.0 v., naisten ki 77.8 v., ei liikuntakyvyttömiä henkilöitä | "Mini-Mental State Examination" (MMSE) | - (iskeemiset EKG-löydökset) |
| Legault et al. 1992 | Toronto, Kanada | Poikittainen analyysi kliinisestä pitkittäistutkimuksesta sairaalapotilaat | 52 sydäninfarktipotilasta (keski-ikä (ki) 55.0 + 8.0 v.), joita verrattiin 23 potilaaseen, joilla instabiili angina pectoris (ki 56.7 + 6.5) ja 17 ei-sydänperäisen rintakivun omaavaan potilaaseen (ki 49.6 + 9.4) | "Mini-Mental State Examination" (MMSE) 2 vrk:n kuluttua sairaalaan sisäänotosta | + (sydäninfarkti) |
| Breteler et al. 1994 | Rotterdam, Hollanti | Väestötutkimus, valikoimaton väestö | 55-94-v., 4971 miestä ja naista | "Mini-Mental State Examination" (MMSE) | + (aiempaan sydäninfarktiin sopivat EKG-löydökset, perifeerinen arterio-skleroosi ja kaula-valtimoiden arterioskleroottiset plakit) |
| Schmidt et al. 1995 | Graz, Itävalta | Väestötutkimus, valikoimaton väestö, josta valittu tapaus-verrokkiasetelman henkilöt (Austrian Stroke Prevention Study) | 1296 miestä ja naista, joista 89 verenpainetautia sairastavaa (51-79-v.) ja 89 verrokkihenkilöä (50-80-v.), (joilla ei neurologisia oireita) | Neuropsykologinen testaus; mm. "Mehrfachwahlwortschatztest", "Bäumler"s Lern- und Gedächtnistest" (LGT-3), "Wisconsin Card Sorting Test", "Alters-Konzentrations-Test of Gatterer", "Trail Making Test" (form B), "Digit Span", "Wiener Reaktionsgerät", "Purdue"s Pegboard Test" | + (verenpainetauti) |
| Callahan et al. 1995 | Indianapolis, Yhdysvallat | Avoterveydenhuollon potilaat (yleislääkärin vastaanottopotilaat) | > 60-v., 3954 henkilöä | Haastattelu; "Short Portable Mental Status Questionnaire" (SPMSQ) | - (sepelvaltimotauti, verenpainetauti, sydämen vajaatoiminta);+ (aivoverenkierto-sairaudet) |
| : a. + = Sydän- ja verisuonisairauksilla (SVS) ja heikentyneellä kognitiivisella toimintakyvyllä yhteys. - = Sydän- ja verisuonisairauksilla ja heikentyneellä kognitiivisella toimintakyvyllä ei yhteyttä. b. Dementian muodoista vaskulaarisen dementian, jolla useimmiten tarkoitetaan moni-infarktidementiaa, katsotaan olevan seurausta eri tyyppisten aivoverenkierron häiriöiden aiheuttamasta aivokudoksen vauriosta, yleensä aivoverenkierron äkillisen loppumisen aiheuttamasta toistuvasta iskeemisestä kudostuhosta, eikä niinkään kroonisesta hapenpuutteesta. Taudinkuvalle on tyypillistä henkisen suorituskyvyn äkillisesti alkava heikkeneminen ja portaittainen eteneminen, joskin myös hitaammin alkavia ja tasaisempia taudinkuvia tavataan (Erkinjuntti 1988). | |||||
Taulu 7. Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) iäkkäiden heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä ennustavina tekijöinä aikaisempien pitkittäistutkimusten mukaan.
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä seurannan alussa | Kognitiivisen toimintakyvyn mittaamisen menetelmät ja mittarit | Tulokset[a] |
|---|---|---|---|---|---|
| Hertzog et al. 1978 | Yhdysvallat | 14-vuotinen väestötutkimus, valikoimaton väestö | 500 miestä ja naista, jotka 43-73-v., 161 henkilöä seurannan päättyessä | Neuropsykologinen testaus; "Primary Mental Abilities test", "Test of Behavioral Rigidity" | + (SVS) |
| Poitrenaud et al. 1994 | Pariisi, Ranska | 14-vuotinen kliininen tutkimus, miesjohtajat | 180 miestä, jotka 63-64-v., 73 miestä seurannan päättyessä | Neuropsykologinen testaus; "Benton"s Visual Retention Test", "Rey"s Auditory Verbal Learning Test", "Clement"s Digit Symbol Test", "Trail Making Test" | + (SVS, mm. verenpainetauti, sydäninfarkti, sepelvaltimotauti) |
| Launer et al. 1995 | Hawaiji, Yhdysvallat | 28-vuotinen väestötutkimus, Hawaijilla asuvat japanilais-amerikkalaiset miehet, (Honolulu-Asia Aging Study) | Seurannan päättyessä 3735 miestä, keski-ikä 78 v. | Haastattelututkimus; "Cognitive Abilities Screening Instrument" (CASI) | + (keski-iän kohonnut systolinen verenpaine) |
| Guo et al. 1997 | Tukholma, Ruotsi | 3-vuotinen väestötutkimus, valikoimaton väestö | 75-101-v., 1736 miestä ja naista, 1022 henkilöä seurannan päättyessä | "Mini-Mental State Examination" (MMSE) | + (voimakkaasti koholla oleva systolinen tai diastolinen verenpaine verenpainetta alentavaa lääkitystä saavilla sekä matala systolinen verenpaine lääkkeettömillä henkilöillä) |
| : a. + = Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) ennustavat myöhempää kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä. - = Sydän- ja verisuonisairaudet eivät ennusta myöhempää kognitiivisen toimintakyvyn heikkenemistä. | |||||
Sydän- ja verisuonisairaudet ennustavat myöhempää kognitiivista toimintakyvyn heikkenemistä iäkkäillä pitkittäistutkimuksissa, joissa on vakioitu sekoittavia tekijöitä (Hertzog et al. 1978, Poitrenaud et al. 1994, Launer et al. 1995, Guo et al. 1997) (Taulukko 7).
Muita tekijöitä, jotka ovat pitkittäistutkimuksissa monimuuttujamalleissa itsenäisesti ennustaneet heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä iäkkäillä, ovat ikä ja matala koulutustaso (Poitrenaud et al. 1994).
Sydän- ja verisuonisairauksien ja heikentyneen sosiaalisen toimintakyvyn välillä on iäkkäillä havaittu yhteys useissa poikittaistutkimuksissa, joihin on moniin kuitenkin kuulunut myös keski-ikäisiä (Taulukko 8). Useimmat tutkimuksista on tehty sydäninfarktin sairastaneilla. Yhteydet ovat tavallisesti olleet voimakkaimmillaan sydäninfarktin akuutin vaiheen jälkeen toipilasaikana ensimmäisten kuukausien aikana, mutta ne ovat heikentyneet toipumisvaiheen mentyä ohi. Yhteys on havaittu sellaisissa tutkimuksissa, joissa ei ole vakioitu sekoittavia tekijöitä (Wiklund et al. 1992, Visser et al. 1994) sekä sellaisissa, joissa näitä on vakioitu (Reed et al. 1983, Neill et al. 1985, Pearlman & Uhlmann 1986, 1988, Wiklund et al. 1989, 1993, Conn et al. 1991, Mitchell et al. 1991). Mitchellin ja hänen työtovereidensa (1991) sekä Pearlmanin & Uhlmannin (1988) tutkimuksissa yhteydet olivat hyvin marginaalisia.
Poikittaistutkimuksissa muita tekijöitä, jotka iäkkäillä ovat olleet yhteydessä heikentyneeseen sosiaaliseen toimintakykyyn ovat yleinen terveydentila, taloudellinen asema, masennus ja ahdistus (Pearlman & Uhlmann 1988), sekä vakioinnin jälkeen ikä ja miessukupuoli (Conn et al. 1991).
Pearlmanin ja Uhlmannin (1986) poikittaisessa tutkimuksessa, jossa verrattiin potilaiden ja heidän lääkäreidensä arvioita potilaiden elämänlaadusta, iäkkäillä iskeemistä sydänsairautta ja verenpainetautia sairastavilla potilailla taudeilla oli yhteys ihmissuhteiden heikentymiseen muttei sosiaalisen osallistumisen rajoittumiseen. Wiklundin ja hänen työtovereidensa (1989) poikittaisessa tutkimuksessa, joka koski keski-ikäisten ja iäkkäiden sydäninfarktin sairastaneiden elämänlaatua, sydäninfarktipotilaiden sosiaalinen aktiivisuus ei eronnut "normaaliväestöstä" ikä ja sukupuoli vakioituna, kun taas harrastus- ja vapaa-ajan aktiivisuus oli vähentynyt. Lukkarisen ja Hentisen (1997) poikittaisessa tutkimuksessa iän ja sukupuolen mukaan arvioituna ei vanhemmilla keski-ikäisillä tai iäkkäillä sepelvaltimotautipotilailla ollut NHP-mittariston sosiaalisessa eristäytyneisyydessä eroavaisuutta "normaaliväestöön" verrattuna. Sen sijaan nuorissa keski-ikäisissä potilaissa sosiaalisesti eristäytyneitä oli enemmän verrattuna "normaaliväestöön".
Pitkittäistutkimuksia, joissa sepelvaltimotauti ennustaa iäkkäillä sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä, on vähän (Taulukko 9). Näissäkin tutkimuksissa suurimmassa osassa on iäkkäiden lisäksi keski-ikäisiä ja vielä siten, että enemmistö tutkimuspopulaatiosta on keski-ikäisiä. Sydäninfarktin on todettu ennustavan heikentynyttä sosiaalista toimintakykyä tutkimuksissa, joissa ei ole vakioitu sekoittavia tekijöitä (Mayou et al. 1978b) ja sellaisissa, joissa näin on tehty (Trelawny-Ross & Russell 1987).
Pitkittäistutkimusten mukaan muita tekijöitä, jotka ovat itsenäisesti ennustaneet sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä iäkkäillä, ovat ikä, vähäinen koulutus, muistivaikeudet, fyysinen toimintakyvyn heikkeneminen ja runsaat depressiiviset oireet (Cerhan & Wallace 1993).
3-vuotisessa iäkkäisiin kohdistuneessa pitkittäisessä väestötutkimuksessa pitkäaikainen sairaus, joka saattoi olla sydäninfarktin jälkitila, aivohalvauksen jälkitila, pahanlaatuinen kasvain, diabetes tai lonkkamurtuman jälkitila, ei monimuuttujamalleissa ennustanut sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä, kuten ystävyys- tai sukulaissuhteiden vähäistä määrää tai vähäistä käymistä kirkossa. Sairaudet olivat tutkittujen itse raportoimia ja muuttujat olivat dikotomisoituja karkeahkoja kyllä-ei-vaihtoehtoja, ja nämä seikat saattoivat vaikuttaa tuloksiin (Cerhan & Wallace 1993). Myöskään Legaultin ja hänen työtovereidensa (1992) pitkittäisessä tutkimuksessa, joka käsitti myöhäisessä keski-iässä olevia ja ikääntyneitä sydäninfarktipotilaita, sydäninfarkti ei ennustanut sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä 1-vuotisseurannassa sekoittavat tekijät huomioiden. Ainoastaan 3 kuukauden seurannassa sydäninfarkti ennusti psykososiaalisia ongelmia potilailla. Tutkimuksen ryhmät, joita vertailtiin (sydäninfarkti-, instabiili angina pectoris- ja ei sydänperäinen rintakipuryhmä), olivat pieniä eivätkä eronneet kovin paljon toisistaan, mikä saattoi vaikuttaa lopputulokseen. (Legault et al. 1992.)
Reedin ja hänen työtovereidensa (1983) pitkittäisen väestötutkimuksen mukaan sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen ei ennustanut sydän- ja verisuonisairauksia iäkkäillä. Iän vakioinnin jälkeen sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen ennusti nonfataalin sydäninfarktin ja sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta, mutta monimuuttujamallissa muutkin tekijät huomioiden sosiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen ei ennustanut tilastollisesti merkitsevästi sepelvaltimotaudin tai sydäninfarktin ilmaantuvuutta. Tutkimus toteutettiin Hawaijilla asuvilla syntyperältään japanilaisilla, joten tulokset eivät ole yleistettävissä. (Reed et al. 1983.)
Sen lisäksi, että sosiaalisen tuen puute, yksinäisyys ja osallistumattomuus sosiaalisiin tapahtumiin ennusti itsenäisesti kohonnutta kuolleisuusvaaraa iäkkäillä (Blazer 1982, Hanson et al. 1989, Steinbach 1992), ennusti sosiaalisten kontaktien vähäisyys itsenäisesti kohonnutta sydän- ja verisuonisairauksien kuoleman vaaraa keski-ikäisillä ja iäkkäillä (Orth-Gomer & Johnson 1987).
Sosiaalisen tuen puute (eristäytyneisyys, yksinäisyys) ennusti iäkkäillä lisääntynyttä kuolleisuutta sydäninfarktin jälkeen puolivuotisseurannassa sekoittavat tekijät huomioiden (Berkman et al. 1992). Keski-ikäisillä ja iäkkäillä sydäninfarktin jälkeinen yksinäisyys ennusti uutta vakavaa sydäntapahtumaa 2 vuoden seurannassa (Case et al. 1992) sekä kohonnutta äkillisen sydänkuoleman ja kokonaiskuolleisuuden vaaraa 3-vuotisseurannassa, sekoittavat tekijät huomioiden (Ruberman et al. 1984). D-tyypin persoonallisuusluokkaan kuuluvien keski-ikäisten ja iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden kuolleisuus oli taudin vaikeusaste huomioiden 6 – 10 vuoden seurannassa nelinkertainen niihin verrattuna, joilla ei ollut tätä persoonallisuuspiirrettä. D-tyypin persoonallisuusluokkaan kuuluvilla henkilöillä on taipumus tukahduttaa kielteiset tunteet, mikä voi osaltaan johtaa masennuksen kehittymiseen ja sosiaaliseen eristäytyneisyyteen. (Denollet et al. 1996.)
Taulu 8. Sydän- ja verisuonisairauksien (SVS) ja heikentyneen sosiaalisen toimintakyvyn väliset yhteydet iäkkäillä aikaisempien poikittaistutkimusten mukaan.
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä | Sosiaalisen toimintakyvyn mittaamisen menetelmät ja mittarit | Tulokset[a] |
|---|---|---|---|---|---|
| Reed et al. 1983 | Hawaiji, Yhdys- vallat | Poikittainen analyysi pitkittäisestä väestötutkimuksesta, Hawaijilla asuvat miehet, syntyperältään japanilaisia | 52-71-v., 4653 miehen kohortti, alkujaan 8006 miehen tutkimusväestö | Postikyselylomake; "Social network scale" (sosiaaliset yhteydet mm. sukulaisiin ja työtovereihin sekä sosiaalinen osallistuminen, mm. yhdistykset, ryhmät) | + (ryhmällä, johon kuului runsaimmin sepelvaltimotautia, sydäninfarktin jälkitilaa tai angina pectorista sairastavia, oli vähiten sosiaalisia yhteyksiä) |
| Neill et al. 1985 | Boston, Yhdys- vallat | Sairaalapotilaat | 35-77-v., 100 sepelvaltimotautia sairastavaa miestä, joista > 60-vuotiaita 38 henkilöä, rasituskokeeseen tulijoita | Itse täytettävä kyselylomake; sukupuolielämä, urheiluharrastukset, vierailut | + (sepelvaltimotauti) |
| Pearlman & Uhlmann 1986 | King County, Washington, Yhdys- vallat | Yksityisen avoterveydenhuollon potilaat | > 65-v., 26 sepelvaltimotautia ja 31 verenpainetautia sairastavaa miestä ja naista (ei dementoituneita eikä terminaalivaiheen potilaita) | Kyselylomake; useista eri dimensioista koostuva elämänlaatututkimus. Sosiaalista toimintakykyä kartoitettiin mm. tiedustelemalla perhesuhteiden laatua ja osallistumista uskonnollisiin tilaisuuksiin. | + perhesuhteiden huononeminen (verenpainetauti ja iskeeminen sydäntauti);- sosiaalisen osallistumisen rajoittuminen (verenpainetauti ja iskeeminen sydäntauti) |
| Pearlman & Uhlmann 1988 | King County, Washington, Yhdysvallat | Yksityisen avoterveydenhuollon potilaat | > 65-v., 33 sepelvaltimotautia sairastavaa miestä ja naista. He kuuluivat 126 potilaan joukkoon, jotka nimesivät eniten elämänlaatua haittaavan pitkäaikaisen sairauden | Kyselylomake; useista eri dimensioista koostuva elämänlaatututkimus. Sosiaalista toimintakykyä kartoitettiin mm. tiedustelemalla perhesuhteiden laatua ja osallistumista uskonnollisiin tilaisuuksiin. | + (marginaalinen; sepelvaltimotauti ei eronnut artriitista, COPD:stä, diabeteksesta tai pahanlaatuisista kasvaintaudeista) |
| Wiklund et al. 1989 | Göteborg, Ruotsi | Kliininen tutkimus, sydäninfarktin sairastaneet sairaalapotilaat, jotka osallistuivat lääketutkimukseen | 48-81-v., 444 miestä ja naista, keski-ikä 67 v., sairastaneet sydäninfarktin 5 v. aiemmin | Kyselylomake; "Nottingham Health Profile" (NHP), mm. harrastukset, vapaa-ajan vietto, sosiaalinen osallistuminen, sosiaalinen eristäytyneisyys | + (harrastukset ja vapaa-ajan vietto) |
| Conn et al. 1991 | Yhdysvallat | Sairaalapotilaat | 40-88-v., 197 miestä ja naista, keski-ikä 63.2 v., sairastaneet sydäninfarktin 1-2 v. aiemmin | Haastattelu; mm. "Personal Resource Questionnaire" (PRQ-85), "Perceived Quality of Life scale" (PQOL) | + (iäkkäämmillä potilailla nuorempia potilaita voimakkaampi yhteys) |
| Mitchell et al. 1991 | Sydney, Australia | Väestötutkimus, valikoitu aineisto | 55-88-v., 210 miestä ja naista, keski-ikä 68.5 v., ei laitoshoidossa olevia | Itse täytettävä kyselylomake; "Nottingham Health Profile" (NHP), mm. sosiaalinen eristäytyneisyys | + (vain marginaalinen) |
| Wiklund et al. 1992 | Ruotsi, Kanada, Yhdysvallat | Kliininen tutkimus (lääkeainetutkimus CAST), sairaalapotilaat | 1465 sydäninfarktin sairastanutta miestä ja naista, keski-ikä 61.0 + 9.7 v. (sepelvaltimotautia, verenpainetautia tai sydämen vajaatoimintaa sairastavat) | Kyselylomake; elämänlaatututkimus, jossa mm. sosiaalisia toimintoja, kuten esim. vierailut ystävien luona, osallistuminen sosiaalisiin toimintoihin, tiedusteltiin RAND Medical Outcome Studyn lyhennetyllä mittaristolla | + (sydämen vajaatoiminta, sairastettu sydäninfarkti, angina pectoris, dyspnea) |
| Wiklund et al. 1993 | Göteborg, Ruotsi | Sairaalapotilaat | 421 miestä, keski-ikä (ki) 67.1 + 10.7 v. ja 174 naista, ki 72.1 + 10.6 v., sairastaneet sydäninfarktin 1 v. aiemmin | Postikyselylomake; mm. "Nottingham Health Profile" (NHP), mm. sosiaalinen osallistuminen, harrastukset | + (sydäninfarkti) |
| Visser et al. 1994 | Englanti | Avoterveydenhuollon potilaat | 46-79-v., 59 miestä ja naista, keski-ikä 65 v., kaikilla angina pectoris. Osalla lisäksi verenpainetauti, sydäninfarktin jälkitila tai sydämen vajaatoiminta | Kyselylomake; "Sickness Impact Profile" (SIP), "Nottingham Health Profile" (NHP), osa I ja II. Haastattelu; "Quality of Well-being scale" (QWB). Sosiaalista toimintakykyä mittaavat osiot. | + (angina pectoris) |
| Lukkarinen & Hentinen 1997 | Oulu, Suomi | Sairaalapotilaat | 189 sepelvaltimotautia sairastavaa miestä ja 91 tautia sairastavaa naista, lääkehoidettujen keski-ikä 58.4 v., angioplastialla hoidettujen 57.2 v. ja ohitusleikattujen 61.8 v. | Kyselylomake; "Nottingham Health Profile" (NHP) | - (nuorimmassa ikäluokassa 35-54 v:illa sosiaalinen eristäytyneisyys huomattava, 55-64 v:illa ja 65-74 v:illa ei eroja samanikäisiin verrokkeihin) |
| : a. + = Sydän- ja verisuonisairauksilla (SVS) ja heikentyneellä sosiaalisella toimintakyvyllä yhteys. - = Sydän- ja verisuonisairauksilla ja heikentyneellä sosiaalisella toimintakyvyllä ei yhteyttä. | |||||
Taulu 9. Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) iäkkäiden heikentynyttä sosiaalista toimintakykyä ennustavina tekijöinä aikaisempien pitkittäistutkimusten mukaan.
| Tekijät, julkaisuvuosi | Paikka | Tutkimuksen luonne ja väestö | Tutkittujen ikä ja lukumäärä seurannan alussa | Sosiaalisen toimintakyvyn mittaamisen menetelmät ja mittarit | Tulokset[a] |
|---|---|---|---|---|---|
| Mayou et al. 1978b | Oxford, Englanti | 2-kuukautinen tutkimus, sairaalapotilaat | < 69-v., 100 miestä, sairastaneet ensimmäisen sydäninfarktinsa, 20 henkilöä 60-69-v. | Haastattelu (akuutissa vaiheessa sairaalassa ja 2 kk:n kuluttua kotona); mm. sosiaalinen vuorovaikutus, vapaa-ajan vietto (esim. puutarhanhoito) | + (sydäninfarkti) |
| Trelawny-Ross & Russell 1987 | Bristol, Englanti | 1/2-vuotinen tutkimus, sairaalapotilaat | < 65-v., 31 miestä, sydäninfarktipotilaita | Haastattelu (akuutissa vaiheessa sekä 10 vrk:n, 2 kk:n ja 6 kk:n kuluttua kotiuttamisesta); "Goldberg"s Clinical Interview Schedule", mm. työhön palaa-minen, vapaa-ajan vietto, fyysi-nen kuntoliikunta, seksuaalinen aktiviteetti, psyykkinen tila | + (sydäninfarkti) |
| Legault et al. 1992 | Toronto, Kanada | 1-vuotinen tutkimus, sairaalapotilaat | 52 sydäninfarktipotilasta (keski-ikä (ki) 55.0 + 8.0 v.), joita verrattiin 23 instabiilista angina pectoriksesta kärsivään potilaaseen (ki 56.7 + 6.5) ja 17 ei-sydänperäisestä rintakivusta kärsivään potilaaseen (ki 49.6 + 9.4) | Kyselylomake 3 kk:n ja 12 kk:n kuluttua kotiuttamisesta; "Psychosocial Adjustment to Illness Scale" (PAIS), "Sickness Impact Profile" (SIP) | + (3 kk:n seurannassa);- (12 kk:n seurannassa) |
| Cerhan & Wallace 1993 | Iowa County, Washington C., Iowa, Yhdysvallat | 3-vuotinen väestötutkimus | > 65-v., 3097 miestä ja naista, ei laitoshoidossa olevia, seurannan päättyessä tutkimuksessa 2576 henkilöä | Haastattelu (tutkimuksen alkaessa ja 3 v:n kuluttua); kysymykset mm. sosiaalisesta osallistumisesta ja läheisten ihmissuhteiden määrästä | - (jokin vaikea pitkäaikainen sairaus: sydäninfarktin jälkitila, aivohal- vauksen jälkitila, pahanlaatuinen kasvain, diabetes tai lonkkamurtuma) |
| : a. + = Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) ennustavat myöhempää sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä. - = Sydän- ja verisuonisairaudet eivät ennusta myöhempää sosiaalisen toimintakyvyn heikkenemistä. | |||||