| Sepelvaltimotauti ja elämänlaatu iäkkäillä: Sepelvaltimotaudin vallitsevuus, ilmenemismuodot ja yhteydet fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn | ||
|---|---|---|
| Edellinen | Luku 6. Tapaus-verrokkitutkimuksen tulokset | Seuraava |
MMSE-testin summapistemäärän tai eri osioiden pistemäärien välillä ei ollut eroa sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden välillä (Taulukko 38). Kognitiivisen toimintakyvyn häiriö (MMSE-testin summapistemäärä 0–23) todettiin miespotilaista 16 %:lla ja heidän verrokkihenkilöistään 14 %:lla (p = 0.727) sekä vastaavasti naispotilaista 16 %:lla ja heidän verrokkihenkilöistään 10 %:lla (p = 0.197).
Taulu 38. Sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden MMSE-testin summapistemäärän ja sen osioiden pistemäärien keskiarvot.
| Miehet | p-arvo[a] | Naiset | p-arvo | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Potilaat | Verrokit[b] | Potilaat | Verrokit[c] | |||
| n=89 | n=178 | n=73 | n=146 | |||
| MMSE-testin summapistemäärä | 0.703 | 0.352 | ||||
| Keskiarvo | 26.5 | 27.0 | 26.5 | 26.9 | ||
| SD | 4.9 | 3.6 | 3.4 | 3.1 | ||
| Vaihteluväli | 0–30 | 9–30 | 17–30 | 16–30 | ||
| MMSE-testin eri osioiden pistemäärät | ||||||
| Orientaatio | 0.317 | 0.780 | ||||
| Keskiarvo | 9.6 | 9.8 | 9.7 | 9.8 | ||
| SD | 1.6 | 0.9 | 1.0 | 0.7 | ||
| Vaihteluväli | 0–10 | 4–10 | 4–10 | 5–10 | ||
| Mieleenpainaminen | 0.239 | 0.314 | ||||
| Keskiarvo | 2.8 | 2.9 | 3.0 | 3.0 | ||
| SD | 0.7 | 0.4 | 0.0 | 0.1 | ||
| Vaihteluväli | 0–3 | 0–3 | 3–3 | 2–3 | ||
| Keskittymiskyky ja laskutaito | 0.506 | 0.300 | ||||
| Keskiarvo | 3.7 | 3.8 | 3.1 | 3.3 | ||
| SD | 1.8 | 1.7 | 2.0 | 1.9 | ||
| Vaihteluväli | 0–5 | 0–5 | 0–5 | 0–5 | ||
| Mieleenpalauttaminen | 0.702 | 0.685 | ||||
| Keskiarvo | 2.1 | 2.0 | 2.1 | 2.2 | ||
| SD | 1.0 | 1.0 | 0.9 | 0.9 | ||
| Vaihteluväli | 0–3 | 0–3 | 0–3 | 0–3 | ||
| Kielelliset toiminnot ja hahmottaminen | 0.893 | 0.240 | ||||
| Keskiarvo | 8.2 | 8.4 | 8.5 | 8.6 | ||
| SD | 1.4 | 1.0 | 0.8 | 0.8 | ||
| Vaihteluväli | 0–9 | 3–9 | 6–9 | 4–9 | ||
| : a. p-arvot perustuvat Kruskal-Wallisin testiin. b. MMSE-pisteet puuttuvat yhdeltä miesverrokkihenkilöltä. c. MMSE-pisteet puuttuvat yhdeltä naisverrokkihenkilöltä. | ||||||
Miespotilailla vaikea rintakipu oli positiivisessa yhteydessä korkeaan pistemäärään orientaatiossa sekä kielellisissä toiminnoissa ja hahmottamisessa (Taulukko 39). Naisilla ei havaittu yhteyksiä rintakivun vaikeusasteen ja MMSE-testin summapistemäärän tai sen eri osioiden pistemäärien välillä. MMSE-testin summapistemäärän tai sen eri osioiden pistemäärien ja vaikeutuneen hengenahdistuksen välillä ei havaittu yhteyksiä mies- eikä naispotilailla.
Taulu 39. Miespuolisten sepelvaltimotautipotilaiden MMSE-kokonaispistemäärät ja osiopistemäärät sekä keski-ikä ja keskihajonta (SD) rintakivun vaikeusasteen mukaan.
| Miehet (N=89) | p-arvo(ANOVA/kovariaatti)[a] | |||
|---|---|---|---|---|
| Ei rintakipua | Rintakipu levossa[b] | Rintakipu rasituksessa | ||
| n=16 | n=22 | n=51 | ||
| Keski-ikä | 74.4 | 73.6 | 71.5 | |
| SD | 7.9 | 5.2 | 5.6 | |
| MMSE-testin summapistemäärä | 0.102/0.003 | |||
| Keskiarvo | 24.8 | 25.0 | 27.7 | |
| SD | 7.0 | 6.5 | 2.6 | |
| Ikävakioitu keski-arvo | 25.3 | 25.3 | 27.4 | |
| Ikävakioidun keskiarvon keskivirhe | 1.2 | 1.0 | 0.7 | |
| MMSE-testin eri osioiden pistemäärät | ||||
| Orientaatio | 0.038/ns | |||
| Keskiarvo | 9.0 | 9.2 | 10.0 | |
| SD | 2.5 | 2.3 | 0.2 | |
| Mieleenpainaminen | 0.204/ns | |||
| Keskiarvo | 2.8 | 2.6 | 2.9 | |
| SD | 0.8 | 0.8 | 0.4 | |
| Keskittymiskyky ja laskutaito | 0.334/0.007 | |||
| Keskiarvo | 3.3 | 3.3 | 4.0 | |
| SD | 2.1 | 2.0 | 1.5 | |
| Ikävakioitu keskiarvo | 3.4 | 3.4 | 4.0 | |
| Ikävakioidun keskiarvon keskivirhe | 0.4 | 0.4 | 0.2 | |
| Mieleenpalauttaminen | 0.987/0.001 | |||
| Keskiarvo | 1.9 | 2.0 | 2.1 | |
| SD | 1.1 | 1.0 | 1.1 | |
| Ikävakioitu keskiarvo | 2.1 | 2.0 | 2.1 | |
| Ikävakioidun keskiarvon keskivirhe | 0.3 | 0.2 | 0.1 | |
| Kielelliset toiminnot ja hahmottaminen | 0.034/ns | |||
| Keskiarvo | 7.9 | 7.9 | 8.7 | |
| SD | 1.9 | 2.0 | 0.6 | |
| : a. ANOVA = varianssianalyysi, kovariaatti = ikä. b. Potilaan rintakipu luokiteltiin leporintakivuksi, jos hänellä ei esiintynyt rasitusrintakipua tai hänen rasitusasteensa oli niin matala, ettei luotettavaa rasitusrintakipuanamneesia voitu saada, mutta hänellä esiintyi joskus kipua, puristusta tai painon tunnetta rinnassa. | ||||
Logistisessa regressioanalyysissä kognitiivisen toimintakyvyn ja eri muuttujien välisiä yhteyksiä kuvattiin sellaisen mallin avulla, jossa selittäviksi muuttujiksi valittiin muuttujista (kuten tupakointi, sairaudet, fyysinen toimintakyky, lääkkeiden käyttö, kliiniset tutkimushavainnot ja kotisairaanhoidon käyttö) ne, jotka bivariaattianalyyseissä (Taulukko 18) erosivat tilastollisesti merkitsevästi potilaiden ja verrokkihenkilöiden välillä. Kaikissa malleissa ikä esiintyi jatkuvana ja sepelvaltimotauti dikotomisena selittävänä muuttujana.
Logistisen regressioanalyysin mukaan miehillä kognitiivisen toimintakyvyn häiriö oli yhteydessä korkeaan ikään, sydänglykosidien käyttöön ja fyysisen toimintakyvyn heikkenemiseen (Taulukko 40). Beetasalpaajien käyttö oli miehillä yhteydessä normaaliin kognitiiviseen toimintakykyyn. Tarkastelu suoritettiin myös siten, että tutkittiin kognitiivisen toimintakyvyn häiriön yhteys sepelvaltimotaudin ja beetasalpaajien yhdysvaikutusmuuttujaan. Tulokset tällä tarkastelutavalla pysyivät samankaltaisina.
Naisilla kognitiivisen toimintakyvyn häiriö oli yhteydessä korkeaan ikään ja antipsykoottien käyttöön. Kognitiivisen toimintakyvyn häiriöön ei kummallakaan sukupuolella sepelvaltimotauti ollut itsenäisesti yhteydessä.
Taulu 40. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet kognitiivisen toimintahäiriön (MMSE summapistemäärä < 23) sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä.
| OR[a] | 95 % LV[b] | |
|---|---|---|
| Miehet (N=251) | ||
| Korkea ikä | 1.1 | 1.03–1.19 |
| Sydänglykosidien käyttö | 3.7 | 1.10–12.60 |
| Beetasalpaajien käyttö | 0.2 | 0.04–0.88 |
| Fyysinen toimintakyvyn heikkeneminen | 2.7 | 1.03–7.10 |
| Goodness of fit chi-square | p = 0.999 | |
| Naiset (N=218) | ||
| Korkea ikä | 1.2 | 1.09–1.29 |
| Nitrovalmisteiden käyttö | 2.2 | 0.89–5.47 |
| Antipsykoottien käyttö | 4.0 | 1.19–13.70 |
| Goodness-of-fit chi-square | p = 0.983 | |
1 Ks. taulukkoa selittävästä tekstistä ja kappaleesta "tilastolliset menetelmät" mallin muodostus. | ||
| : a. OR, odds ratio = riskisuhde. b. 95 % LV = 95 %:n luottamusväli. | ||