5.3. Sepelvaltimotaudin vallitsevuus, ilmenemismuodot, EKG-löydökset sekä näiden väliset yhteydet
5.3.1. Angina pectoriksen ja sairastetun sydäninfarktin vallitsevuus
Angina pectoriksesta kärsi 9.1 % (95 % LV 6.7 – 12.0) miehistä ja 4.9 % (3.5 – 6.8) naisista (Taulukko 12).
Kun sydäninfarktin kriteerinä pidettiin sairauskertomustietoja aikaisemmin sairastetusta sydäninfarktista (sairaalan tai terveyskeskuksen epikriisi) tai suurta tai keskisuurta QS-muutosta EKG:ssä (Minnesota-koodit 1.1 – 1.2), oli sydäninfarktin sairastanut 68 miestä eli 13.9 % (95 % LV 10.9 – 17.0) miehistä ja 46 naista eli 6.5 % (4.8 – 8.6) naisista. Sydäninfarktin oli sairauskertomustietojen mukaan sairastanut 9.0 % (6.6 – 11.9) miehistä ja 2.7 % (1.6 – 4.2) naisista.
”Hiljaisten” sydäninfarktien (EKG:ssä sydäninfarktiin viittaavat muutokset, mutta haastattelussa ei rintakipuoirehistoriaa sydäninfarktiin viitaten eikä sairauskertomuksessa sydäninfarktidiagnoosia) vallitsevuus oli 4.3 % (95 % LV 2.7 – 6.5) miehillä ja 3.3 % (2.1 – 4.8) naisilla koko aineistossa. Jos rintakipuoirehistoriaa ei otettu huomioon, vaan tutkittiin ainoastaan niiden henkilöiden osuudet, joilla oli EKG:ssä infarktiin viittaavat muutokset mutta sairauskertomuksessa ei sydäninfarktidiagnoosia, olivat vallitsevuudet 4.9 % (3.2 – 7.3) miehillä ja 3.9 % (2.6 – 5.6) naisilla koko aineistossa (= ”diagnosoimattomien” sydäninfarktien vallitsevuudet). ”Diagnosoimattoman” sydäninfarktin oli sairastanut useampi diabetesta sairastava nainen (11.5 %; 5.4 – 20.8) kuin diabetesta sairastamaton (2.9 %; 1.7 – 4.5). Vastaavasti diabetesta sairastavien ja sairastamattomien miesten kohdalla ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä (8.9 % vs. 4.4 %).
EKG:n infarktimuutokset omaavista miehistä 54.6 %:lla (95 % LV 38.8 – 69.6) (n/N = 24/44) ei ollut sydäninfarktidiagnoosia sairauskertomuksessa. Naisilla vastaava luku oli 93.1 % (77.2 – 99.2) (27/29). Toisaalta sydäninfarktidiagnoosin sairauskertomuksessa omaavista miehistä 54.6%:lla (38.8 – 69.6) (24/44) ja naisista 89.5 %:lla (66.9 – 98.7) (17/19) ei havaittu infarktimuutoksia EKG:ssä.
5.3.2. Sepelvaltimotaudin vallitsevuus
Sepelvaltimotautia sairasti 184 miestä ja 297 naista. Täten vallitsevuus miesten kohdalla oli 37.7 % (95 % LV 33.4 – 42.0) ja naisten kohdalla 42.0 % (38.3 – 45.6). Miehillä vallitsevuus oli korkein ikäryhmässä 75 – 84-vuotiaat ja naisilla ikäryhmässä 85-vuotiaat ja sitä vanhemmat (Kuvio 2).
Sepelvaltimotautia sairastavista miespotilaista 23.9 % (95 % LV 17.7 – 30.1) ja naispotilaista 11.8 % (8.1 – 15.5) kärsi angina pectoriksesta. Sepelvaltimotautia sairastavista miespotilaista 37.0 % (30.0 – 43.9) ja naispotilaista 15.5 % (11.4 – 19.6) oli sairastanut sydäninfarktin sairauskertomustietojen tai EKG:n perusteella (Minnesota-koodit 1.1 – 1.2).
Taulu 12. Sepelvaltimotautia sairastavien ja sen eri ilmenemismuodoista kärsivien määrät ja osuudet taudin diagnostisten kriteereiden mukaan kaikista tutkimukseen osallistuneista.
| Kriteeri | Miehet(N=488) | Naiset(N=708) | p-arvo (sukupuolten välinen ero) | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| n | % | 95 % LV[a] | n | % | 95 % LV | |||
| Angina pectoris[b] | ||||||||
| Luokka I tai II | 44 | 9.1 | 6.7–12.0 | 35 | 4.9 | 3.5–6.8 | 0.005 | |
| Luokka I | 22 | 4.5 | 2.9–6.8 | 25 | 3.5 | 2.3–5.2 | ||
| Luokka II | 22 | 4.5 | 2.9–6.8 | 10 | 1.4 | 0.7–2.6 | 0.003 | |
| Sairauskertomustiedoissa sydäninfarktidiagnoosi | 44 | 9.0 | 6.6–11.9 | 19 | 2.7 | 1.6–4.2 | <0.001 | |
| Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus | 2 | 0.4 | 0.1–1.5 | 0 | 0.0 | 0.0–0.5 | 0.166 | |
| Sepelvaltimoiden angioplastia | 0 | 0.0 | 0.0–0.8 | 1 | 0.1 | 0.0–0.8 | 0.999 | |
| EKG-löydökset[c] | ||||||||
| Minnesota-koodit 1.1 – 1.2 | 44 | 9.1 | 6.7–12.0 | 29 | 4.2 | 2.8–5.9 | 0.001 | |
| Minnesota-koodit 1.1 – 1.3, 4.1 – 4.4, 5.1 – 5.3, 7.1 | 160 | 32.9 | 28.7–37.1 | 275 | 39.3 | 35.7–43.0 | 0.024 | |
| Sepelvaltimotautia sairastavien kokonaismäärä[d] | 184 | 37.7 | 33.4–42.0 | 297 | 42.0 | 38.3–45.6 | 0.141 | |
| : a. 95 % LV = 95 %:n luottamusväli. b. Rose et al. 1982. Tieto rintakivun esiintymisestä puuttuu 2 mieheltä. c. EKG-rekisteröinti puuttuu 2 mieheltä ja 9 naiselta. d. Yksi tai useampi kriteereistä täyttynyt. | ||||||||
5.3.3. Iskeemisten EKG-löydösten vallitsevuus
Yleisimmät iskeemiset EKG-löydökset sekä miehillä että naisilla olivat negatiiviset T-aallot (Minnesota-koodit 5.1 – 5.3) (Taulukko 13). Miehillä suuri Q/QS-muutos (koodi 1.1) oli yleisempi kuin naisilla, kun taas naisilla vähäinen ST-tason lasku (koodi 4.3) ja pieni negatiivinen T-aalto (koodi 5.3) olivat yleisempiä kuin miehillä. Miehillä keskisuuri Q/QS-muutos (koodi 1.2) ja naisilla pieni Q/QS-muutos (koodi 1.3) olivat yleisimmät Q/QS-muutoksista.
Taulu 13. Iskeemisten EKG-löydösten vallitsevuus.
| Miehet[a] (N=488) | Naiset[b] (N=708) | p-arvo (sukupuolten välinen ero) | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Minnesota-koodi | EKG-löydös | n | % | 95 % LV[c] | n | % | 95 % LV | |||
| 1.1 | Suuri Q/QS-muutos | 17 | 3.5 | 2.0–5.5 | 6 | 0.9 | 0.3–1.9 | 0.001 | ||
| 1.2 | Keskisuuri Q/QS-muutos | 27 | 5.6 | 3.7–8.0 | 23 | 3.3 | 2.1–4.9 | 0.056 | ||
| 1.3 | Pieni Q/QS-muutos | 19 | 3.9 | 2.4–6.0 | 30 | 4.3 | 2.9–6.1 | 0.745 | ||
| 1.1 – 1.3 | Q/QS-muutos | 63 | 13.0 | 10.0–15.9 | 59 | 8.4 | 6.5–10.7 | 0.013 | ||
| 4.1 | ST-tason lasku > 1 mm | 19 | 3.9 | 2.4–6.0 | 44 | 6.3 | 4.6–8.4 | 0.072 | ||
| 4.2 | ST-tason lasku 0.5-0.9 mm | 22 | 4.5 | 2.9–6.8 | 49 | 7.0 | 5.2–9.2 | 0.076 | ||
| 4.3 | ST-tason lasku < 0.5 mm | 26 | 5.4 | 3.5–7.8 | 70 | 10.0 | 7.8–12.2 | 0.004 | ||
| 4.4 | ST-tason lasku > 1mm ja ST-tason kääntyminen ylöspäin | 1 | 0.2 | 0.0–.1.1 | 0 | 0.0 | 0.0–0.5 | 0.410 | ||
| 4.1 – 4.4 | ST-tason lasku | 68 | 14.0 | 10.9–17.1 | 163 | 23.3 | 20.2–26.5 | <0.001 | ||
| 5.1 | Negatiivinen T-aalto > 5 mm | 4 | 0.8 | 0.2–2.1 | 8 | 1.1 | 0.5–2.2 | 0.770 | ||
| 5.2 | Negatiivinen T-aalto 1-4 mm | 50 | 10.3 | 7.6–13.0 | 87 | 12.5 | 10.0–14.9 | 0.253 | ||
| 5.3 | Negatiivinen T-aalto < 1 mm | 62 | 12.8 | 9.8–15.7 | 127 | 18.2 | 15.3–21.0 | 0.012 | ||
| 5.1 – 5.3 | Negatiivinen T-aalto | 116 | 23.9 | 20.1–27.7 | 222 | 31.8 | 28.3–35.2 | 0.003 | ||
| 7.1 | Vasen haarakatkos (LBBB) | 10 | 2.1 | 1.0–3.8 | 17 | 2.4 | 1.4–3.9 | 0.660 | ||
| : a. EKG-rekisteröinti puuttui 2 mieheltä. b. EKG-rekisteröinti puuttui 9 naiselta. c. 95 % LV = 95 %:n luottamusväli. | ||||||||||
5.3.4. Epätyypillisen rintakivun ja hengenahdistuksen vallitsevuus
Epätyypillistä rintakipua havaittiin 25.6 %:lla (95 % LV 21.7 – 29.5) miehistä ja 27.5 %:lla naisista (24.3 – 30.8) (Kuvio 3).
Miehistä 65.4 % (95 % LV 61.1 – 69.6) ja naisista 67.5 % (64.1 – 71.0) ei kärsinyt minkäänlaisista rintakivuista.
Miehistä 19.0 % (95 % LV 15.5 – 22.6) ja naisista 17.5 % (14.6 – 20.4) kärsi merkittävästä hengenahdistuksesta (luokat II, III tai IV). Niistä miehistä, joilla oli keskivaikea tai vaikea hengenahdistus (luokat II – IV), 46.2 %:lla (35.6 – 56.9) oli EKG:ssä iskeemisiä muutoksia (Minnesota-koodit 1.1 – 1.3, 4.1 – 4.4, 5.1 – 5.3, 7.1) ja vastaavasti naisista 56.8 %:lla (47.8 – 65.7).
5.3.5. Sepelvaltimotaudin eri ilmenemismuotojen ja EKG-löydösten väliset yhteydet
Useammat sepelvaltimotautipotilaista, jotka olivat sairastaneet sydäninfarktin joko EKG:n tai sairauskertomustietojen perusteella, kärsivät epätyypillisestä rintakivusta kuin tyypillisestä angina pectoriksesta (Rose et al. 1982). Etenkin naisilla esiintyi runsaasti iskeemisiä EKG-muutoksia ilman sairastettua sydäninfarktia tai angina pectorista. Angina pectoriksesta kärsivistä huomattavalla osalla ei ollut minkäänlaisia iskeemisiä muutoksia EKG:ssä (Kuvio 3).
Epätyypillisestä rintakivusta kärsivistä miehistä 44.0 %:lla (95 % LV 35.3 – 52.7) ja naisista 54.2 %:lla (47.1 – 61.2) oli sydäninfarktiin viittaavia (Minnesota-koodit 1.1 – 1.2) tai muita iskeemisiä muutoksia EKG:ssä (Minnesota-koodit 1.3, 4.1 – 4.4, 5.1 – 5.3, 7.1) (Kuvio 3).
5.3.6. Sepelvaltimotaudin sekä iän, tupakoinnin, sairauksien, oireiden, EKG-löydösten, tutkimuslöydösten ja sosiodemografisten tekijöiden väliset yhteydet
Sepelvaltimotautia sairastavilla miehillä esiintyi eteisvärinää selvästi tautia sairastamattomia miehiä enemmän: 15.2 %:lla (95 % LV 10.0 – 20.4) tautia sairastavalla miehellä esiintyi eteisvärinää, kun taas tautia sairastamattomilla miehillä sitä esiintyi 4.6 %:lla (2.6 – 7.7) (Taulukko 14).
Koko tutkimusaineistossa eteisvärinää esiintyi 8.6 %:lla (95 % LV 6.3 – 11.5) miehistä.
Sydämen suhteellinen tilavuus oli tautia sairastavilla miehillä suurempi kuin tautia sairastamattomilla: 38.0 %:lla (95 % LV 31.0 – 45.1) tautia sairastavista miehistä sydämen suhteellinen tilavuus kuului tutkimusväestön kaikkien miesten suhteellisten sydäntilavuuksien ylimmän kvartiilin (> 469.1 cm3/m2) luokkaan, kun taas vastaava luku oli 16.1 % (12.0 – 20.3) tautia sairastamattomilla (Taulukko 14).
Diabetesta ja verenpainetautia esiintyi useammalla sepelvaltimotautia sairastavalla miehellä kuin tautia sairastamattomilla, samoin vaikeaa hengenahdistusta (luokat III – IV) (Taulukko 14).
Myös useammalla sepelvaltimotautia sairastavalla naisella esiintyi eteisvärinää verrattuna tautia sairastamattomiin naisiin: 9.1 %:lla (95 % LV 6.1 – 12.9) tautia sairastavalla naisella esiintyi eteisvärinää, kun taas tautia sairastamattomilla naisilla sitä esiintyi 0.8 %:lla (0.2 – 2.2) (Taulukko 15).
Koko tutkimusaineistossa eteisvärinää esiintyi 4.3 %:lla (95 % LV 2.9 – 6.1) naisista.
Myös sydämen suhteellinen tilavuus oli tautia sairastavilla naisilla suurempi kuin tautia sairastamattomilla: 31.0 %:lla (95 % LV 25.6 – 36.1) tautia sairastavista naisista sydämen suhteellinen tilavuus kuului tutkimusväestön kaikkien naisten suhteellisten sydäntilavuuksien ylimmän kvartiilin (> 435.6 cm3/m2) luokkaan, kun taas vastaava luku oli 17.8 % (14.1 – 21.5) tautia sairastamattomilla (Taulukko 15).
Useammalla sepelvaltimotautia sairastavalla naisella esiintyi verenpainetautia sekä epätyypillistä rintakipua ja keskivaikeaa (luokka II) ja vaikeaa hengenahdistusta (luokat III – IV) verrattuna tautia sairastamattomiin naisiin (Taulukko 15).
Miehillä sepelvaltimotauti oli yhteydessä korkeaan ikään ja aikaisempaan tupakointiin, naisilla korkeaan ikään ja matalaan koulutustasoon (Taulukko 16). Miehillä, jotka olivat työskennelleet teollisuudessa tai rakennustyössä, sepelvaltimotauti oli suhteellisen harvinaista.
Taulu 14. Sepelvaltimotautia sairastavien miesten sairaudet, oireet ja kliiniset löydökset (n = havaintojen lukumäärä, N = tutkittujen lukumäärä).
| Miehet (N=488) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sepelvaltimotauti: on | Sepelvaltimotauti: ei | ||||||
| N=184 | N=304 | ||||||
| n/N | % | 95 % LV[a] | n/N | % | 95 % LV | ||
| Eteisvärinä | 28/184 | 15.2 | 10.0–20.4 | 14/302 | 4.6 | 2.6–7.7 | |
| Sydämen suhteellisen tilavuuden kuuluminen ylimpään kvartiiliin | 70/184 | 38.0 | 31.0–45.1 | 49/304 | 16.1 | 12.0–20.3 | |
| Epätyypillinen rintakipu | 59/184 | 32.1 | 25.3–38.8 | 66/304 | 21.7 | 17.1–26.3 | |
| Diabetes | 32/184 | 17.4 | 11.9–22.9 | 24/304 | 7.9 | 5.1–11.5 | |
| Verenpainetauti | 65/184 | 35.3 | 28.4–42.2 | 67/304 | 22.0 | 17.4–26.7 | |
| Hengenahdistus | |||||||
| –luokka 0 – I | 128/179 | 71.5 | 64.9–78.1 | 259/299 | 86.6 | 82.8–90.5 | |
| –luokka II | 22/179 | 12.3 | 7.5–17.1 | 20/299 | 6.7 | 4.1–10.1 | |
| –luokka III – IV | 29/179 | 16.2 | 10.8–21.6 | 20/299 | 6.7 | 4.1–10.1 | |
| Painoindeksi (kg/m2) > 30.0 | 46/184 | 25.0 | 18.7–31.3 | 52/303 | 17.2 | 12.9–21.4 | |
| Aivohalvauksen jälkitila | 2/184 | 1.1 | 0.1–3.9 | 9/304 | 3.0 | 1.4–5.6 | |
| : a. 95 % LV = 95 %:n luottamusväli. | |||||||
Taulu 15. Sepelvaltimotautia sairastavien naisten sairaudet, oireet ja kliiniset löydökset (n = havaintojen lukumäärä, N = tutkittujen lukumäärä).
| Naiset (N=708) | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sepelvaltimotauti: on | Sepelvaltimotauti: ei | ||||||
| N=297 | N=411 | ||||||
| n/N | % | 95 % LV[a] | n/N | % | 95 % LV | ||
| Eteisvärinä | 27/297 | 9.1 | 6.1–12.9 | 3/402 | 0.8 | 0.2– 2.2 | |
| Sydämen suhteellisen tilavuuden kuuluminen ylimpään kvartiiliin | 92/297 | 31.0 | 25.6–36.1 | 73/411 | 17.8 | 14.1–21.5 | |
| Epätyypillinen rintakipu | 108/297 | 36.4 | 30.9–41.8 | 87/411 | 21.2 | 17.2–25.1 | |
| Diabetes | 44/297 | 14.8 | 10.8–18.9 | 34/411 | 8.3 | 5.8–11.4 | |
| Verenpainetauti | 145/297 | 48.8 | 43.1–54.5 | 135/411 | 32.9 | 28.3–37.4 | |
| Hengenahdistus | |||||||
| –luokka 0 – 1 | 201/272 | 73.9 | 68.7–79.1 | 355/402 | 88.3 | 85.2–91.4 | |
| –luokka II | 33/272 | 12.1 | 8.3–16.0 | 21/402 | 5.2 | 3.3– 7.9 | |
| –luokka III – IV | 38/272 | 14.0 | 9.9–18.1 | 26/402 | 6.5 | 4.3– 9.3 | |
| Painoindeksi (kg/m2) > 30 | 95/296 | 32.1 | 26.8–37.4 | 137/411 | 33.3 | 28.8–37.9 | |
| Aivohalvauksen jälkitila | 12/297 | 4.0 | 2.1–7.0 | 7/411 | 1.7 | 0.7– 3.5 | |
| : a. 95 % LV = 95 %:n luottamusväli. | |||||||
Taulu 16. Sepelvaltimotaudin yhteys logistisen regressioanalyysin perusteella seuraaviin tekijöihin: sukupuoli, ikä, tupakointi, ammatti, koulutus, siviilisääty ja painoindeksi1.
| Miehet(N=488) | Naiset(N=708) | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| n/N | % | OR (95 % LV[a]) | n/N | % | OR (95 % LV) | ||
| Ikä (v) | |||||||
| 64–74 | 106/322 | 32.9 | Ref.[b] | 143/417 | 34.3 | Ref. | |
| 75+ | 78/166 | 47.0 | 1.8 (1.20–2.73) | 154/291 | 52.9 | 2.0 (1.48–2.77) | |
| Tupakointi[c] | |||||||
| Tupakoimaton | 52/148 | 35.1 | Ref. | 267/638 | 41.9 | – | |
| Tupakoinut joskus | 110/268 | 41.0 | 1.7 (1.06–2.59) | 18/ 42 | 42.9 | – | |
| Tupakoi nykyisin | 22/72 | 30.6 | 1.3 (0.65–2.40) | 11/ 24 | 45.8 | – | |
| Aikaisempi työala | |||||||
| Palveluammatti, hallinto, opetus jne. | 32/58 | 55.2 | Ref. | 66/155 | 42.6 | – | |
| Teollisuus, rakennustyö jne. | 78/262 | 29.8 | 0.3 (0.19–0.61) | 61/167 | 36.5 | – | |
| Maanviljelys | 74/168 | 44.1 | 0.6 (0.33–1.15) | 125/287 | 43.6 | – | |
| Työ perheen piirissä | – | – | – | 45/ 99 | 45.5 | – | |
| Koulutus[d] | |||||||
| Vähemmän kuin kansakoulu | 10/35 | 28.6 | – | 15/ 46 | 32.6 | Ref. | |
| Kansakoulu | 156/405 | 38.5 | 236/590 | 40.0 | |||
| Enemmän kuin kansakoulu | 18/48 | 37.5 | – | 46/ 72 | 63.9 | 2.3 (1.37–3.86) | |
| Hosmer – Lemeshow | p = 0.290 | p = 0.211 | |||||
1 Siviilisääty ja painoindeksi eivät jääneet malliin. | |||||||
| : a. 95 % LV = 95 %:n luottamusväli. b. Ref., referenssiryhmä (vertailuryhmä). c. Tieto puuttuu 4 naiselta. d. Kansakoulun ja enemmän kuin kansakoulun käyneet ovat yhdistettyinä analyysissä. | |||||||