Sepelvaltimotauti ja elämänlaatu iäkkäillä

Sepelvaltimotaudin vallitsevuus, ilmenemismuodot ja yhteydet fyysiseen, psyykkiseen, kognitiiviseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn

Merja Ahto

Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos, Oulun yliopisto, Aapistie 1, 90220 Oulu ja Yleislääketieteen yksikkö, Oulun yliopistollinen sairaala, 90220 Oulu sekä Kliininen laitos, Yleislääketiede, Turun yliopisto, Lemminkäisenkatu 1, 20520 Turku

Abstract

The prevalence of coronary heart disease (CHD) and associated manifestations with ischaemic resting electrocardiogram (ECG) changes, clinical findings and sociodemographic factors were studied in 1990-1991 among an elderly population in southwestern Finland. One of the specific aims was to describe the health-related quality of life of elderly coronary heart disease patients, i.e. the associations between CHD and physical, psychological, cognitive and social functioning. 488 men and 708 women aged 64 years and over (93% of those eligible) participated in this cross-sectional epidemiological survey in the rural district of Lieto. The participants were examined and interviewed during two visits to the local health centre. An ECG and a chest x-ray were taken and a clinical examination was made by a doctor. The Rose questionnaire was used to determine the prevalence of angina pectoris (AP). The Minnesota codes were used in the analyses of ECG findings. The medical records were reviewed.

The prevalence of AP was 9.1% (95% Confidence Interval 6.7 - 12.0) among men and 4.9% (3.5 - 6.8) among women. The respective figures for past myocardial infarction (MI) (based on the medical records or a major or moderate Q/QS item on ECG, codes 1.1 - 1.2) were 13.9% (10.9 - 17.0) and 6.5% (4.8 – 8.6). Ischaemic ECG findings (codes 1.1 - 1.3, 4.1 - 4.4, 5.1 - 5.3, 7.1) were common: 32.9% (28.7 – 37.1) of men and 39.3% (35.7 – 43.0) of women had such changes. The total prevalence of CHD, including AP, MI, past coronary bypass surgery or angioplasty or ischaemic ECG findings, was 37.7% (33.4 - 42.0) in men and 42.0% (38.3 - 45.6) in women.The patients and controls were mainly aged, non-institutionalized, community-living persons. The patients with CHD (AP and/or a past MI) had more difficulties in physical functioning than their age- and sex-matched controls. According to logistic regression analyses, CHD was not independently associated with difficulties in physical functioning. However, physical disability was associated with the use of cardiovascular drugs and also with old age, the use of psychotropic drugs, depression and cancer. More male patients than controls had depression measured on the Zung Self-Rating Depression Scale. The depression had often gone undiagnosed, especially among men. Among men, the most important factors associated with depression were difficulties in physical functioning and widowhood or divorce, while among women, previous depression and the use of ACE inhibitors emerged as significant. There were no differences between the patients and controls in cognitive functioning. The male patients had a higher frequency in visiting activity than the controls. Old age, difficulties in physical functioning, CHD and chronic obstructive pulmonary disease were associated with impaired social functioning.

In conclusion, CHD is common in the Finnish elderly. The clinical picture of CHD in elderly people is varying. It seems that CHD has no independent impact on functional disability in the elderly. Old age, sociodemographic factors, medication and other chronic diseases are also contributors.

Tiivistelmä

Sepelvaltimotaudin ja sen eri ilmenemismuotojen vallitsevuutta, näiden yhteyksiä iskeemisiin lepo-EKG-löydöksiin sekä eri kliinisiin ja sosiodemografisiin tekijöihin tutkittiin iäkkäässä lounaissuomalaisessa väestössä lokakuusta 1990 joulukuuhun 1991. Erityisenä tavoitteena oli kuvata iäkkäiden sepelvaltimotautipotilaiden terveyteen liittyvää elämänlaatua - fyysistä, psyykkistä, kognitiivista ja sosiaalista toimintakykyä. Tämä kliinis-epidemiologinen poikittaistutkimus käsitti 64-vuotiaat tai sitä vanhemmat miehet ja naiset varsinaissuomalaisesta Liedon kunnasta. 488 miestä ja 708 naista, 93 % kutsutuista, osallistui tutkimukseen. Tutkittavalle tehtiin terveyskeskuksessa kliininen lääkärintutkimus, haastatteluja, testejä ja mittauksia sekä otettiin EKG ja thorax-rtg-kuva. Angina pectoriksen esiintyvyys haastateltiin Rosen lomakkeiston avulla. Analysoidut EKG-löydökset koodattiin Minnesota-koodien avulla. Sairauskertomuksista saatiin tiedot aiemmista sairauksista.

Henkilön katsottiin sairastavan sepelvaltimotautia, jos hänellä esiintyi angina pectoris, hän oli sairastanut sydäninfarktin joko sairauskertomustietojen tai EKG:n perusteella (Minnesota-koodit 1.1 - 1.2), hänelle oli tehty sepelvaltimoiden ohitusleikkaus tai angioplastia tai hänellä esiintyi EKG:ssä iskemiaan sopivia muutoksia (koodit 1.3, 4.1 - 4.4, 5.1 - 5.3, 7.1). Sepelvaltimotaudin vallitsevuus oli miehillä 37.7 % (95 % luottamusväli 33.4 - 42.0) ja naisilla 42.0 % (38.3 - 45.6). Angina pectoriksen vallitsevuus oli 9.1 % (6.7 - 12.0) miehillä ja 4.9 % (3.5 - 6.8) naisilla, vastaavasti sairastetun sydäninfarktin 13.9 % (10.9 - 17.0) ja 6.5 % (4.8 - 8.6). Iskeemiset EKG-löydökset (koodit 1.1 - 1.3, 4.1 - 4.4, 5.1 - 5.3, 7.1) olivat tavallisia. Miehistä näitä esiintyi 32.9 %:lla (28.7 - 37.1) ja naisista 39.3 %:lla (35.7 - 43.0).

Sepelvaltimotautipotilaat (jotka sairastivat joko angina pectorista ja/tai sydäninfarktin jälkitilaa) ja verrokkihenkilöt edustivat lähinnä kotona asuvia omatoimisia tai avun turvin toimeentulevia iäkkäitä henkilöitä. Sepelvaltimotautipotilailla oli huonompi fyysinen toimintakyky kuin verrokkihenkilöllä. Monimuuttuja-analyyseissä sepelvaltimotauti ei kuitenkaan ollut itsenäisesti yhteydessä fyysisen toimintakyvyn ongelmiin, vaan sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet sekä myös eräät muut lääkkeet, korkea ikä ja muut pitkäaikaissairaudet olivat yhteydessä näihin ongelmiin. Useammalla miespotilaalla kuin verrokkihenkilöllä esiintyi masentuneisuutta. Masentuneisuus oli useimmiten aiemmin diagnosoimaton, etenkin miehillä. Fyysisen toimintakyvyn heikentyminen ja leskeys tai avioero miehillä sekä aiemmin sairastettu masennus ja ACE-estäjien käyttö naisilla olivat tärkeimmmät masentuneisuuteen yhteydessä olevat tekijät. Kognitiivisessa toimintakyvyssä ei ollut eroa potilaiden ja verrokkihenkilöiden välillä. Sosiaalisen toimintakyvyn eri osa-alueilla miespotilailla oli tiheämpi vierailuaktiviteetti kuin verrokkihenkilöillä. Sosiaalisen toimintakyvyn heikentymiseen olivat yhteydessä korkea ikä ja fyysisen toimintakyvyn heikentyminen sekä useat pitkäaikaissairaudet kuten sepelvaltimotauti ja pitkäaikainen ahtauttava keuhkosairaus.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että sepelvaltimotauti on iäkkäillä suomalaisilla yleinen. Iäkkään sepelvaltimotautipotilaan taudinkuva on vaihteleva. Sepelvaltimotauti ei ole itsenäisesti yhteydessä toimintakyvyn heikentymiseen iäkkäillä, vaan tähän ovat yhteydessä myös korkea ikä, sosiodemografiset tekijät, eräät lääkkeet ja muut pitkäaikaiset sairaudet.

Omistus

"If wrinkles must be written upon our brows, let them not be written upon the heart. The spirit should not grow old."

James A. Garfield

Outille, Ossille ja Markulle sekä Helinälle ja Eerolle

Sisällys
Kiitokset
Lyhenteet
Alkuperäisjulkaisut
1. Johdanto
2. Kirjallisuuskatsaus
2.1. Määritelmät
2.1.1. Toiminnanvajavuus ja haitta sairauden seurauksena
2.1.2. Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky
2.1.3. Terveyteen liittyvä elämänlaatu
2.1.4. Ikääntyminen
2.2. Pitkäaikainen sairaus, toimintakyky ja elämänlaatu
2.3. Sepelvaltimotauti ja elämänlaatu
2.4. Sepelvaltimotaudin kriteerit ja diagnostiikka epidemiologisissa tutkimuksissa
2.5. Sepelvaltimotaudin vallitsevuus iäkkäillä
2.6. Sepelvaltimotaudin vaaratekijät iäkkäillä
2.7. Sepelvaltimotauti ja toimintakyky
2.7.1. Fyysinen toimintakyky
2.7.2. Psyykkinen toimintakyky
2.7.3. Kognitiivinen toimintakyky
2.7.4. Sosiaalinen toimintakyky
2.8. Johtopäätökset kirjallisuuskatsauksesta
3. Tutkimuksen tavoitteet
4. Aineisto ja menetelmät
4.1. Tutkimuspaikkakunta ja väestö
4.2. Tutkimuksen vaiheet
4.2.1. Tutkimuslomakkeisto ja esitutkimus
4.2.2. Varsinainen tutkimus
4.2.3. Tutkimuksesta poisjääneet
4.3. Mittarit
4.3.1. Keskeisimmät mittarit
4.3.2. Tupakointi
4.3.3. Sosiaalinen asema
4.3.4. EKG
4.3.5. Fyysinen toimintakyky
4.3.6. Psyykkinen toimintakyky
4.3.7. Sosiaalinen toimintakyky
4.4. Sepelvaltimotaudin ja sen eri ilmenemismuotojen vallitsevuutta kuvaavat käsitteet
4.4.1. Angina pectoris
4.4.2. Epätyypillinen rintakipu
4.4.3. Sairastettu sydäninfarkti
4.4.4. Hengenahdistus
4.5. Sepelvaltimotaudin diagnostiset kriteerit
4.6. Tutkimusasetelma
4.6.1. Sepelvaltimotaudin ja sen eri ilmenemismuotojen vallitsevuuden kuvauksessa käytetty aineisto
4.6.2. Toimintakykyanalyyseihin valitut sepelvaltimotautipotilaat ja verrokkihenkilöt
4.7. Tilastolliset menetelmät
5. Kokonaistutkimuksen tulokset
5.1. Tutkimukseen osallistuneen väestön sosiodemografiset taustatiedot
5.2. Sepelvaltimotautia sairastavien sosiodemografiset ja kliiniset taustatiedot
5.3. Sepelvaltimotaudin vallitsevuus, ilmenemismuodot, EKG-löydökset sekä näiden väliset yhteydet
5.3.1. Angina pectoriksen ja sairastetun sydäninfarktin vallitsevuus
5.3.2. Sepelvaltimotaudin vallitsevuus
5.3.3. Iskeemisten EKG-löydösten vallitsevuus
5.3.4. Epätyypillisen rintakivun ja hengenahdistuksen vallitsevuus
5.3.5. Sepelvaltimotaudin eri ilmenemismuotojen ja EKG-löydösten väliset yhteydet
5.3.6. Sepelvaltimotaudin sekä iän, tupakoinnin, sairauksien, oireiden, EKG-löydösten, tutkimuslöydösten ja sosiodemografisten tekijöiden väliset yhteydet
6. Tapaus-verrokkitutkimuksen tulokset
6.1. Sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden taustatiedot
6.1.1. Sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden sosiodemografiset ja kliiniset taustatiedot
6.1.2. Sepelvaltimotautipotilaiden oirekuva, sairaushistoria ja EKG-löydökset
6.2. Sepelvaltimotaudin ja fyysisen toimintakyvyn väliset yhteydet
6.2.1. Vaikeudet liikkumisessa ja ADL- sekä IADL-toiminnoissa
6.2.2. Fyysisen toimintakyvyn yhteydet rintakivun ja hengenahdistuksen vaikeusasteeseen sepelvaltimotautipotilailla
6.2.3. Fyysisen toimintakyvyn heikkenemisen ja sepelvaltimotaudin sekä muiden tekijöiden väliset yhteydet
6.3. Sepelvaltimotaudin ja psyykkisen toimintakyvyn väliset yhteydet
6.3.1. Depressiivisten oireiden yleisyys sepelvaltimotautipotilailla ja verrokkihenkilöillä
6.3.2. Depressiiviset oireet masentuneisuudesta kärsivillä ja niillä, jotka eivät kärsineet masentuneisuudesta
6.3.3. Psykiatriset diagnoosit ja psykiatristen lääkkeiden käyttö
6.3.4. Masentuneisuuden tunnistaminen
6.3.5. Masentuneisuuden yhteys rintakivun ja hengenahdistuksen vaikeusasteeseen sepelvaltimotautipotilailla
6.3.6. Masentuneisuuden ja sepelvaltimotaudin sekä muiden tekijöiden väliset yhteydet
6.4. Sepelvaltimotaudin ja kognitiivisen toimintakyvyn väliset yhteydet
6.4.1. Kognitiivisen toimintakyvyn häiriö
6.4.2. Kognitiivisen toimintakyvyn yhteydet rintakivun ja hengenahdistuksen vaikeusasteeseen sepelvaltimotautipotilailla
6.4.3. Kognitiivisen toimintakyvyn häiriön ja sepelvaltimotaudin sekä muiden tekijöiden väliset yhteydet
6.5. Sepelvaltimotaudin ja sosiaalisen toimintakyvyn väliset yhteydet
6.5.1. Sosiaalinen toimintakyky sepelvaltimotautipotilailla ja verrokkihenkilöillä
6.5.2. Tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin sepelvaltimotautipotilailla ja verrokkihenkilöillä
6.5.3. Sosiaalisen toimintakyvyn yhteydet rintakivun ja hengenahdistuksen vaikeusasteeseen sepelvaltimotautipotilailla
6.5.4. Sosiaalisen toimintakyvyn ja sepelvaltimotaudin sekä muiden tekijöiden väliset yhteydet
7. Pohdinta
7.1. Tutkimusväestö
7.2. Tutkimusasetelma
7.3. Menetelmät
7.3.1. Yleistä
7.3.2. Fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn mittaamisessa käytetyt menetelmät
7.4. Tulokset
7.4.1. Sepelvaltimotaudin vallitsevuus, ilmenemismuodot, EKG-löydökset sekä näiden väliset yhteydet
7.4.2. Sepelvaltimotaudin ja fyysisen toimintakyvyn väliset yhteydet
7.4.3. Sepelvaltimotaudin ja psyykkisen toimintakyvyn väliset yhteydet
7.4.4. Sepelvaltimotaudin ja kognitiivisen toimintakyvyn väliset yhteydet
7.4.5. Sepelvaltimotaudin ja sosiaalisen toimintakyvyn väliset yhteydet
8. Johtopäätökset
9. Suositukset
10. English summary
10.1. Study population
10.2. Study design and methods
10.3. Results
10.4. Conclusions
A. 12. Liitetaulukot 1-3 ja Appendix
Lähdeluettelo
Luettelo tauluista
1. Sepelvaltimotaudin ja sen eri ilmenemismuotojen vallitsevuus iäkkäillä aikaisempien tutkimusten mukaan.
2. Sydän- ja verisuonisairauksien (SVS) ja heikentyneen fyysisen toimintakyvyn väliset yhteydet iäkkäillä aikaisempien poikittaistutkimusten mukaan.
3. Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) iäkkäiden heikentynyttä fyysistä toimintakykyä ennustavina tekijöinä aikaisempien pitkittäistutkimusten mukaan.
4. Sydän- ja verisuonisairauksien (SVS) ja masennuksen väliset yhteydet iäkkäillä aikaisempien poikittaistutkimusten mukaan.
5. Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) iäkkäiden masennusta ennustavina tekijöinä aikaisempien pitkittäistutkimusten mukaan.
6. Sydän- ja verisuonisairauksien (SVS) ja heikentyneen kognitiivisen toimintakyvyn väliset yhteydet iäkkäillä aikaisempien poikittaistutkimusten mukaan.
7. Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) iäkkäiden heikentynyttä kognitiivista toimintakykyä ennustavina tekijöinä aikaisempien pitkittäistutkimusten mukaan.
8. Sydän- ja verisuonisairauksien (SVS) ja heikentyneen sosiaalisen toimintakyvyn väliset yhteydet iäkkäillä aikaisempien poikittaistutkimusten mukaan.
9. Sydän- ja verisuonisairaudet (SVS) iäkkäiden heikentynyttä sosiaalista toimintakykyä ennustavina tekijöinä aikaisempien pitkittäistutkimusten mukaan.
10. Tutkimukseen osallistuneen väestön taustatiedot.
11. Sepelvaltimotautia sairastavien taustatiedot.
12. Sepelvaltimotautia sairastavien ja sen eri ilmenemismuodoista kärsivien määrät ja osuudet taudin diagnostisten kriteereiden mukaan kaikista tutkimukseen osallistuneista.
13. Iskeemisten EKG-löydösten vallitsevuus.
14. Sepelvaltimotautia sairastavien miesten sairaudet, oireet ja kliiniset löydökset (n = havaintojen lukumäärä, N = tutkittujen lukumäärä).
15. Sepelvaltimotautia sairastavien naisten sairaudet, oireet ja kliiniset löydökset (n = havaintojen lukumäärä, N = tutkittujen lukumäärä).
16. Sepelvaltimotaudin yhteys logistisen regressioanalyysin perusteella seuraaviin tekijöihin: sukupuoli, ikä, tupakointi, ammatti, koulutus, siviilisääty ja painoindeksi1.
17. Sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden taustatiedot.
18. Sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden sairaudet, lääkkeiden käyttö ja kliiniset löydökset.
19. Sepelvaltimotautipotilaiden taudin luonne: oireet, kliiniset diagnoosit ja EKG-löydökset.
20. Sepelvaltimotautipotilaiden rintakivun vaikeusaste ikäryhmittäin.
21. Sepelvaltimotautipotilaiden hengenahdistuksen vaikeusaste ikäryhmittäin.
22. Niiden sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden osuudet, joilla oli vaikeuksia tai avuntarvetta liikkumisessa tai jotka käyttivät jotain liikkumisapuvälinettä.
23. Niiden sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden osuudet, joilla oli vaikeuksia tai avuntarvetta päivittäisissä perustoiminnoissa (ADL) tai muissa perustoiminnoissa (IADL).
24. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet liikkumisen vaikeuksien sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä.
25. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet liikkumisen vaikeuksien sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä. Sepelvaltimotauti on pakotettu pysymään mallissa.
26. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet ADL-toimintojen vaikeuksien sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä.
27. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet ADL-toimintojen vaikeuksien sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä. Sepelvaltimotauti on pakotettu pysymään mallissa.
28. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet IADL-toimintojen vaikeuksien sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä.
29. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet IADL-toimintojen vaikeuksien sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä. Sepelvaltimotauti pakotettiin pysymään mallissa.
30. Niiden sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden osuudet, joilla oli Zungin lomakkeistossa 3 tai 4 pistettä yksittäisissä osioissa tai korkea summapistemäärä (> 45).
31. Depressiivisten oireiden keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (SD) masentuneilla (Zungin lomakkeiston summapistemäärä > 45) ja ei-masentuneilla sepelvaltimotautipotilailla (Zungin lomakkeiston summapistemäärä < 45) sukupuolen mukaan. Oireet esitetty masentuneiden potilaiden oireiden yleisyyden mukaan.
32. Depressiivisten oireiden keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (SD) masentuneilla (Zungin lomakkeiston summapistemäärä > 45) ja ei-masentuneilla (Zungin lomakkeiston summapistemäärä < 45) verrokkihenkilöillä sukupuolen mukaan. Oireet esitetty masentuneiden verrokkihenkilöiden oireiden yleisyyden mukaan.
33. Depressiivisten oireiden keskiarvot (ka) ja keskihajonnat (SD) masentuneilla (Zungin lomakkeiston summapistemäärä > 45) sepelvaltimotautipotilailla ja masentuneilla verrokkihenkilöillä.
34. Niiden sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden osuudet, joilla oli sairauskertomuksessa diagnoosi masennuksesta, psyykkisestä häiriöstä tai dementiasta tai joilla oli käytössä psyykkisten häiriöiden hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä.
35. Niiden masentuneiden (Zungin lomakkeiston summapistemäärä > 45) sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden määrät ja osuudet, joilla oli diagnoosi masennuksesta sairauskertomuksessa tai jotka käyttivät masennuslääkkeitä.
36. Masentuneisuuden (Zungin lomakkeiston summapistemäärä > 45) ja rintakivun sekä hengenahdistuksen eri vaikeusasteiden yhteydet sepelvaltimotautipotilailla.
37. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet masentuneisuuden (Zungin lomakkeiston summapistemäärä > 45) sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä.
38. Sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden MMSE-testin summapistemäärän ja sen osioiden pistemäärien keskiarvot.
39. Miespuolisten sepelvaltimotautipotilaiden MMSE-kokonaispistemäärät ja osiopistemäärät sekä keski-ikä ja keskihajonta (SD) rintakivun vaikeusasteen mukaan.
40. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet kognitiivisen toimintahäiriön (MMSE summapistemäärä < 23) sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä.
41. Sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden vierailutiheydet, sosiaalisen osallistumisen määrät ja harrastusten määrät.
42. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet korkean tai kohtalaisen korkean vierailutiheyden sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä miehillä.
43. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet matalan sosiaalisen osallistumisen sekä iän ja tiettyjen1 muuttujien välillä miehillä.
44. Logistinen regressioanalyysi: yhteydet matalan harrastusten määrän sekä iän ja tiettyjen1muuttujien välillä naisilla.
A-1. Eräiden sairauksien, lääkkeiden käytön ja kliinisten löydösten esiintyminen tutkimusväestössä. Luvut ovat prosentuaalisia osuuksia sukupuolen mukaan.
A-2. EKG-löydösten vallitsevuus miehillä ja naisilla ikäryhmittäin.
A-3. Eräiden toimintakykyyn liittyvien ominaisuuksien esiintyminen tutkimusväestössä. Prosentuaaliset osuudet vastaavaan ikäryhmään kuuluvien joukossa sukupuolen mukaan.
Luettelo kuvista
1. Elämänlaadun käsite ja ulottuvuudet (Dimenäs et al. 1990)
2. Sepelvaltimotaudin vallitsevuus iän ja sukupuolen mukaan.
3. Venn-diagrammi sairastetun sydäninfarktin, angina pectoriksen ja iskeemisten EKG-muutosten (Minnesota-koodit 1.3, 4.1 – 4.4, 5.1 – 5.3, 7.1) yhteyksistä. Suorakulmio kuvaa niiden henkilöiden määrää, joilla esiintyy epätyypillistä rintakipua.
4. Niiden sepelvaltimotautipotilaiden ja verrokkihenkilöiden osuudet, joilla oli vaikeuksia tai avuntarvetta ainakin yhdessä liikuntakyvyn, ADL- ja IADL-toimintojen osiossa.
  Seuraava
  Kiitokset

Julkaisun pääsivu

Kirjastoyksiköt | Kokoelmat | Tietokannat | Ajankohtaista | Palvelut | Elektroniset kokoelmat | Linkit | Sisällysluettelo

© 2000 Oulun yliopiston kirjasto