Luku 4. Aineisto ja menetelmät

Sisällys
4.1. Tutkimuspaikkakunta ja väestö
4.2. Tutkimuksen vaiheet
4.3. Mittarit
4.4. Sepelvaltimotaudin ja sen eri ilmenemismuotojen vallitsevuutta kuvaavat käsitteet
4.5. Sepelvaltimotaudin diagnostiset kriteerit
4.6. Tutkimusasetelma
4.7. Tilastolliset menetelmät

4.1. Tutkimuspaikkakunta ja väestö

Tutkimus tehtiin lounaissuomalaisessa Liedon kunnassa, joka sijaitsee noin 12 km Turusta koilliseen, Hämeenlinnaan johtavan valtatie 10:n ja Hämeen ja Varsinais-Suomen vanhan Härkätien sekä osittain myös Aurajoen varrella. Maatalous ja teollisuus olivat sodan jälkeen Liedon pääelinkeinot. Asutustoiminta Liedossa oli vilkasta sodan jälkeen maanviljelijäperheiden muuttaessa kuntaan. Siirtoväkeä asutettiin kuntaan sodan jälkeen lähes tuhat henkeä. Vuonna 1990–91 Liedon eläkeikäisistä olikin syntynyt 18 % Viipurin läänissä (Isoaho K 1997). Vuonna 1950 maa- ja metsätaloudessa työskenteli 56 % ja teollisuudessa 25 % työssä käyvästä väestöstä. Tutkimusajankohtana vuosina 1990–91 elinkeinorakenne koko maahan verrattuna poikkesi siten, että teollisuudessa työskentelevien osuus oli jonkin verran suurempi Liedossa (36 % työllisestä työvoimasta) kuin koko Suomessa keskimäärin (30 % työllisestä työvoimasta). Liedon teollisuuslaitokset kuuluvat pieneen ja keskisuureen teollisuuteen. Maataloudessa ja palveluammateissa työskentelevien osuus työvoimasta oli samoin jonkin verran pienempi kuin koko maassa.

Liedon väkiluku tutkimuksen alkaessa 28.3.1990 oli 12 087 henkilöä, joista 10 % oli 65 vuotta täyttäneitä. Koko maassa vastaavan ikäisen väestön osuus oli 13 %. Yli 64-vuotiaiden ikärakenne oli Liedossa samanlainen kuin koko maassa.