2.2. Tutkimustehtävät ja ongelmanasettelu

Empiirinen tutkimusaineisto on kerätty kevään 1995 aikana ensimmäiseen varsinaiseen pitkäkestoiseen moduuliharjoitteluun (Mh/p) osallistuneiden luokanopettajaksi opiskelevien toimintaa havainnoimalla. Sitä ennen keväällä 1994 Oulun opettajankoulutuslaitoksen opinto- ja harjoittelujärjestelmän kehittämistutkimukseen liittyen tutkija keräsi laajan haastattelu- ja kyselyaineiston pitkäkestoisen moduuliharjoittelun kokeilussa opiskelijoilta, ohjaavilta opettajilta, koulun johtajilta ja opettajakollegoilta. Erityisen mielenkiintoisena alueena aineiston analysoinnissa tuli esille opiskelijaopettajien ammatillinen kasvu. Ammatillisen kasvun haasteellisuuden vuoksi tutkija päätti uudesta aineiston keräämisestä. Tutkimusalueeksi oli näin selkiytynyt opettajaksi opiskelevien ammatillisen kasvun tutkiminen. Ennen kevään 1995 aineiston keräämistä tutkija syvensi teoreettista näkemystään ammatillisesta kasvusta. Ammatillisen kasvun tutkijoista Hannele Niemi ja Viljo Kohonen esittivät samoihin aikoihin uuden professionaalisuuden syklisen mallin (Niemi & Kohonen 1995). Tämän mallin tutkija valitsi ammatillisen kasvun tutkimisen teoreettiseksi viitekehykseksi. Ensimmäinen empiirinen tutkimustehtävä muodostui tältä pohjalta: tehtävänä on tutkia ammatillista kasvua uusprofessionaalisen mallin pohjalta sekä syventää ja tarkastella kriittisesti mallin kategorioita.

Tutkimustehtävän täsmennyttyä tutkija pohti, millä tutkimuksellisella lähestymistavalla ja metodologisilla ratkaisuilla saadaan luotettavimmin ja pätevimmin näkemys tutkimuskohteesta, ammatillisesta kasvusta. Tutkija pyrki eri lähestymistapojen (mm. fenomenologia, etnografia, toimintatutkimus, symbolinen interaktionismi, grounded theory) perusteiden pohtimisen kautta löytämään luotettavimman tavan lähestyä uutta tutkimustehtävää. Lähestymistapojen analyysin perusteella grounded theory näytti sopivan hyvin tämän tutkimushankkeen lähtökohtiin, tutkimuksen luonteeseen ja tutkimustehtävään (ks. Luku 3.1). Metodologian arvioidusta sopivuudesta huolimatta tutkija asetti tutkimustehtäväksi valitun grounded theory -metodologian kriittisen tarkastelun.

Grounded theoryn valinta tutkimukselliseksi lähestymistavaksi vaikutti tutkimustehtävän edelleen täsmentymiseen. Grounded theory mahdollistaa tietyn aihealueen, esimerkiksi opettajaksi opiskelevien ammatillisen kasvun, määrittelemisen tutkimusalueeksi (esim. Glaser 1978, 144). Valittua aihealuetta voidaan tutkia etukäteen valittujen kategorioiden näkökulmasta (Strauss & Corbin 1990), mutta ensisijaisena pyrkimyksenä on aineistopohjaisten löydösten etsiminen (Glaser & Strauss 1967). Kolmas tutkimustehtävä muotoutui grounded theoryn aineistopohjaisuuden lähtökohdista: tehtävänä on tutkia opettajaksi opiskelevien ammatillista kasvua ja etsiä keskeisiä perussosiaalisia prosesseja, ilmiöitä sekä niiden välisiä suhteita.

Empiirisen vaiheen tutkimustehtävät

1. tehtävänä on tutkia ammatillista kasvua uusprofessionaalisen mallin pohjalta sekä syventää ja tarkastella kriittisesti mallin kategorioita

2. tehtävänä on tutkia opettajaksi opiskelevien ammatillista kasvua ja etsiä keskeisiä perussosiaalisia prosesseja, ilmiöitä sekä niiden välisiä suhteita

3. tehtävänä on selkiyttää grounded theory -metodologian käyttöä, ja tarkastella kriittisesti grounded theory -metodologiaa toteutuneen prosessin pohjalta

Lopullinen tutkimuksen päätavoite muotoutui vasta empiirisen vaiheen jälkeen teoreettisen integraation vaiheessa, jossa tutkija pyrki syventämään näkemystään empiirisessä vaiheessa nousseesta ydinkäsitteestä, voimaantumisesta.

Tutkimuksen päätavoite:

Pyrkimyksenä on luoda voimaantumisteoria ihmisen voimaantumista jäsentävistä osaprosesseista ja niiden välisistä merkityssuhteista sekä voimaantumisen yhteydestä sitoutumiseen.

Ongelmanasettelu

I tutkimustehtävään liittyvä ongelmanasettelu

Ensimmäisen tutkimustehtävän tutkimusongelma muotoiltiin Straussin ja Corbinin (1990, 33–36) grounded theory -näkemyksen mukaisesti olemassa olevan teorian ja valmiiden kategorioiden pohjalta. Ensimmäinen tutkimustehtävä pyrki selkiyttämään ammatillisen kasvun aluetta syventämällä uusprofessionaalisen syklisen mallin (Niemi & Kohonen 1995) pääkäsitteitä (kategorioita). Teorian testaamisen sijasta I tutkimustehtävässä pyritään valitun teorian kriittiseen analysoimiseen mahdollisten aineistosta nousevien havaintojen kautta.

Mitkä tekijät erityisesti tukevat ja mitkä estävät uusprofessionaalisen syklisen mallin mukaista ammatillista kasvua?

II tutkimustehtävään liittyvä ongelmanasettelu

Toiseen tutkimustehtävään liittyviä tutkimusongelmia tai kysymyksiä ei tehty etukäteen, koska päämääränä oli etsiä aineistosta nousevia ilmiöitä ilman etukäteen määriteltyjä tutkijan ajattelua suuntaavia hypoteesejä, tutkimusongelmia tai kysymyksiä (Glaser & Strauss 1967; ks. myös Glaser 1992).

Jatkuvan vertailun prosessin tuloksena opettajaksi opiskelevien ammatillisen kasvun alueen keskeisimmäksi perussosiaaliseksi prosessiksi (ydinkäsitteeksi, ydinilmiöksi, ydinprosessiksi) nousi sisäinen voimantunne (voimaantuminen, empowerment). Ydinkäsitteen löytymisen ja aineiston keräämisen päättymisen jälkeen tutkija alkoi integroida olemassa olevaa teoriaa aineistosta nousseen ydinkäsitteen ja keskeisten kategorioiden ympärille. Lopullinen tutkimuksen päätavoite ja ongelmanasettelu muotoutui empiirisen vaiheen jälkeen teoreettisen integraation vaiheessa.

Toisen tutkimustehtävän ongelmanasettelu muotoutui tutkimusprosessin kuluessa lopullisen tutkimuksen päätavoitteen nousemisen jälkeen seuraavanlaiseksi:

Mitkä ovat ihmisen voimaantumista jäsentävät keskeiset osaprosessit ja periaatteet?

III tutkimustehtävään liittyvä ongelmanasettelu

Kolmantena tutkimustehtävänä on valitun metodologisen lähestymistavan selkiyttäminen ja kriittinen tarkastelu. Grounded theory -metodologian kriittinen tarkastelu tuli erityisen ajankohtaiseksi, koska grounded theoryn kehittäjät Glaser ja Strauss ajautuivat dramaattisesti näkemyseroihin muutama vuosi sitten (ks. Glaser 1992 ja Strauss & Corbin 1990). Grounded theory -metodologiaa käyttävän tutkijan tulisikin huomioida koulukuntien eriytyneet näkemykset ja osoittaa analyysiprosessin rakentumisen perusteet. Tutkimuksen alkuvaiheessa koulukuntajakoa ei vielä otettu huomioon. Tätä erottelua ei ole myöskään perusteellisesti tehty suomalaisissa grounded theory -tutkimuksissa tai metodologiaoppaissa. Induktiivisen glaserilaisen ja induktiivis-deduktiivisen straussilaisen koulukunnan näkemykset poikkeavat tutkimusprosessin kannalta toisistaan niin oleellisesti, että erojen huomiotta jättäminen voi vaikuttaa epäedullisesti tutkimuksen luotettavuuteen.

Miten grounded theory -metodologian glaserilaisen ja straussilaisen koulukunnan näkemykset poikkeavat toisistaan?

Onko tässä grounded theory -tutkimusprosessissa erotettavissa glaserilaisen ja straussilaisen koulukunnan vaiheet?