Luku 10. Yhteenveto ja suositukset

Sisällys
10.1. Yhteenveto keskeisistä tuloksista
10.2. Tutkimuksen merkitys
10.3. Suositukset

10.1. Yhteenveto keskeisistä tuloksista

Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus Suomessa vastaa tämän tutkimuksen mukaan kansainvälistä tasoa. Kokonaisilmaantuvuus oli 9.4 % vuodessa ja tabletti- ja dieettihoitoisilla diabeetikoilla 3,0 % vuodessa. Vaikean ja keskivaikean diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus oli vastaavasti 2,8 % ja 1,2 % vuodessa. Diabeteksen huono hoitotasapaino näytti lisäävään diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta kaikissa hoitoryhmissä.

Suosituksen mukainen oftalmoskooppinen diabeetikkojen silmänpohjien tutkiminen toteutui huonosti. Silmänpohjakuvaukseen perustuva diabeettisen retinopatian seulonta sen sijaan osoittautui toimivaksi ja kannattavaksi. Seulontakustannus estettyä näkövammaa kohti oli noin 142 000 mk ja seulonnan sekä laserhoidon kustannus vastaavasti noin 185 000 mk. Tämän tutkimuksen mukaan laskien nykyisin toteutettavalla oftalmoskopiaseulonnalla ja laserhoidolla Suomessa ehkäistään 69 näkövamman syntyminen vuosittain. Silmänpohjakuvauksella toteutetun diabeettisen retinopatian seulonnan ja laserhoidon avulla Suomessa olisi vastaavasti mahdollista ehkäistä lisäksi 87 eli yhteensä 156 näkövamman syntyminen vuosittain. Näkövammojen ehkäisyn avulla olisi saavutettavissa noin 63,9 miljoonan markan kokonaissäästö vuosittaista seulontakierrosta kohti.

Näkövammaisten elämänlaatu oli selkeästi heikompi kuin väestöllä keskimäärin ja se poikkesi NHP-mittarin mukaan merkittävästi muista diabeetikoista dimension “liikkuminen” osalta ja lähes merkitsevästi dimension “tarmo“ osalta. Samoin näkövammaisten elämänlaatu poikkesi muista diabeetikoista useiden keskeisten elämänosa-alueiden osalta huonompaan suuntaan. Myös diabeettisen retinopatian vuoksi näkövammaisten kuolleisuus oli korkea, mikä voi viitata siihen, että diabeettista retinopatiaa sairastavilla on runsaasti myös muita diabeteksen komplikaatioita. Se voi kuitenkin merkitä myös sitä, että näkövamma sinänsä heikentää hoidon tasoa ja lisää kuolemanriskiä.

Diabeettisen retinopatian seulonta on kannattavaa ja Suomen oloissa silmänpohjakuvaus mustavalkoiselle filmille mustuaiset laajennettuna vaikuttaisi tarkoituksenmukaiselta teknologialta. Retinopatian seulonnnan ja hoidon ohella oleellista on huolehtia diabeteksen hyvästä perushoidosta. Sillä voidaan ehkäistä myös retinopatian kehittymistä.