Tiivistelmä

Tarkoituksena oli tutkia perusterveydenhuollossa silmänpohjakuvauksella tai oftalmoskopialla tehdyn diabeettisen retinopatian seulonnan vaikuttavuutta, kustannuksia ja hyötyjä näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä diabeettisen retinopatian ilmaantuvuutta, ja sen vuoksi näkövammaisten elämänlaatua ja kuolleisuutta. Suomessa on noin 150 000 diabeetikkoa. Diabeettisen retinopatian aiheuttama näkövamma oli Näkövammarekisterin mukaan vuoden 1994 alussa 881:lla suomalaisella (vuoden 1997 lopussa 1122:lla suomalaisella). Diabeettisen retinopatian aiheuttamaa näkövammaisuutta voidaan ehkäistä ajoissa toteutetulla silmänpohjan laser-fotokoagulaatiohoidolla. Uusien tautitapausten löytämiseksi käytetään oftalmoskopiaa ja silmänpohjakuvausta. Diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus laskettiin Oulussa vuosina 1987 (N = 1015), 1991–92 (N = 1844) ja 1993–95 (N = 1484) toteutettujen silmänpohjakuvausten perusteella.

Diabeettisen retinopatian oftalmoskooppista toteamista tutkittiin Raahen seudun terveyskeskuksen diabetesvastaanoton potilaiden sairauskertomuksista (N = 242). Seulontamenetelmien tehokkuutta arvioitiin kustannusvaikuttavuusanalyysillä ja diabeettisen retinopatian seulonnan ja hoidon hyötyä näkövammaisuuden ehkäisyssä kustannus-hyötyanalyysillä. Pohjois-Pohjanmaalta diabeettisen retinopatian johdosta näkövammarekisteriin ilmoitetuista (N = 120) haastateltiin tavoitetut 50 henkilöä. Haastatelluilla näkövammaisille sekä Oulussa vuosina 1991–92 silmänpohjakuvaukseen osallistuneille tehtiin elämänlaatukysely NHP-mittarilla. Elämänlaatua ja kuolleisuutta tutkittiin tapaus-verrokki asetelmalla.

Tutkimuksen mukaan Diabeettisen retinopatian koko ilmaantuvuus oli 9,4 % vuodessa ja diabeetikoilla, joiden hoidossa ei käytetty insuliinia, ilmaantuvuus oli 3,0 % vuodessa. Vaikean tausta- ja proliferatiivisen retinopatian ilmaantuvuus oli vastaavasti 2,8 % ja 1,2 % vuodessa. Silmänpohjakuvaukseen perustuvan seulonnan ja laserhoidon kustannukset olivat 192 mk seulottua kohti. Silmänpohjakuvausseulonnalla olisi tämän tutkimuksen mukaan mahdollista estää Suomessa vuosittain 156 näkövammaa kustannusten ollessa noin 185 000 mk estettyä näkövammaa kohti. Yhden näkövamman kustannukset olivat yhteensä 594 000 mk. Silmänpohjakuvaukseen perustuvalla seulonnalla olisi mahdollista säästää noin 63,9 milj. mk vuodessa edellyttäen, että tulokset ovat yleistettävissä koko maahan.

Diabeettisen retinopatian johdosta näkövammaisten elämänlaatu oli selvästi muita diabeetikkoja huonompi NHP-mittarin ulottuvuuksilla tarmokkuus ja liikkuminen sekä useilla keskeisillä elämänalueilla. Näkövammaisten diabeetikkojen kuolemanriski oli yli kaksinkertainen laserhoidettuhin näkönsä säilyttäneiisiin diabeettista retinopatiaa sairastaviin verrattuna.

Tutkimuksen mukaan diabeettisen retinopatian ilmaantuvuus oli Suomessa samalla tasolla kuin muissa teollistuneissa maissa. Silmänpohjakuvaussseulonta osoittautui taloudellisesti kannattavaksinäkövammojen ehkäisyssä. Näkövammaisuus heikensi diabeetikkojen elämänlaatua ja lisäsi kuolemanriskiä.