4.6 Z39.50 Suomessa

Suomessa Z39.50:n tulevaisuus kytkeytyy tiiviisti LINNEA-verkon kehitykseen. LINNEA on yliopistokirjastojen viitetietokantojen verkko, joka vielä tällä hetkellä perustuu VTLS-ohjelmiston käyttöön. Jokaisella yliopistolla on oma tietokanta ja omat atk-järjestelmät. Niitä täydentää Helsingin yliopiston kirjaston (HYK) ylläpitämä yhteisluettelo LINDA.

Yleisten kirjastojen yhteisluettelona on vastaavasti MANDA. Yleiset kirjastot eivät kuitenkaan käytä VTLS-ohjelmaa. Käytössä on lukuisia eri tavoin toimivia ohjelmia, jotka keskustelevat hyvin huonosti keskenään.

LINNEA-2 on kirjastoverkon seuraava vaihe, jossa ohjelmistovalinta on käynnissä. Valittavalta ohjelmistolta vaaditaan, että se tukee hyvin kattavasti Z39.50:n palveluja. Kysymys on samalla eurooppalaisista ratkaisuista. Bib-1:n määrittelyjä on sovitettu eurooppalaisiin tarpeisiin kansalliskirjastojen yhteistyönä. HYK on puolestaan tehnyt määrittelytyötä sekä Bib-1:n että laajemminkin Z39.50:n osalta kotimaisiin tarpeisiin.

Lokakuun lopulla 1998 HYK:n tiloissa perustettiin Z39.50-toteuttajien kansallinen yhdistys FINZIG, jonka tehtävänä on edistää Z39.50:n käyttöä ja tuntemusta Suomessa. Yhdistyksen kantavat voimat koostuvat HYK:n asiantuntijoista ja suomalaisten kirjastojärjestelmiä tekevien ohjelmistotalojen asiantuntijoista. Tilaisuudessa kerrottiin, että ensimmäiset yleisten kirjastojen käyttöön tarkoitetut Z39.50-tuotteet tulevat markkinoille vuoden 1999 aikana. Kyseessä on kirjastolaitoksen yhteistyön kannalta hyvin merkittävä edistysaskel. Vakiintuessaan käyttöön Z39.50 tulee helpottamaan merkittävästi yhteistyötä luetteloinnin osalta. Kirjastonhoitajien ja asiakkaiden kannalta kyse on vielä tärkeämmästä asiasta. Yhteisluettelot saatavuustietoineen saadaan vasta tällä tavoin täysimääräisesti hyödynnettäviksi.