| Nähdä, kuulla ja ymmärtää: Perusterveydenhoidossa toimivien hoitajien käsityksiä depressiosta ja sen hoidosta | ||
|---|---|---|
| Edellinen | Seuraava | |
Tulosten raportointi alkaa kahteen eri osatutkimukseen (kyselytutkimus ja haastattelututkimus) osallistuneiden hoitajien taustatietojen esittelyllä ja etenee sen jälkeen tutkimuksen pääteemojen mukaisessa järjestyksessä. Kahden osatutkimuksen tulokset esitetään osin yhdistettynä ja osin erikseen. Luvuissa 5.1–5.4 raportoidut tulokset perustuvat toiseen osatutkimukseen sekä ensimmäisen osatutkimuksen alkumittaukseen, joka toteutettiin ennen koulutusinterventiota. Ensimmäisen osatutkimuksen kahden muun kyselyn tulokset liittyvät koulutusinterventioon ja ne esitellään omana lukunaan, kuten myös toisen osatutkimuksen hoito-orientaatiotyyppien kuvaus. Suoria haastatteluotteita on käytetty havainnollistamaan alkuperäistä aineistoa, johon esitetyt tulkinnat ja johtopäätökset perustuvat. Lukujen lopussa on lyhyt yhteenveto keskeisistä tuloksista.
Ensimmäisen osatutkimuksen alkumittaukseen (liite 1) vastanneista 190 hoitajasta (R1) vain yksi oli mies. Suurin ikäryhmä olivat 35–44-vuotiaat (45 %). Alle 24-vuotiaita hoitajia oli viisi ja yli 55-vuotiaita kymmenen. Toisen osatutkimuksen haastateltavat (R2) olivat kaikki naisia. Nuorin oli 26-vuotias ja vanhin 59-vuotias, loput yksitoista 38–47-vuotiaita. Tutkimukseen osallistuneet hoitajat toimivat useilla terveyskeskustyön eri sektoreilla (Taulu 5-1). Haastateltavista lähes kaikki (10/13) olivat erikoissairaanhoitajan koulutuksen saaneita.
Taulu 5-1. Tutkittavien koulutustaso, työkokemus ja työalueet.
| Kyselyyn vastanneet (R1) N=190 | Haastatellut (R2) N=13 | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| n | % | n | % | |||
| Koulutus | ||||||
| koulutaso | 81 | 43 | 2 | 15 | ||
| opistotaso | 28 | 14 | 1 | 8 | ||
| opistotaso ja erikoistuminen | 81 | 43 | 10 | 77 | ||
| Työkokemus | ||||||
| 0–7 vuotta | 47 | 25 | 1 | 8 | ||
| 8–19 vuotta | 95 | 50 | 10 | 77 | ||
| 20- vuotta | 34 | 18 | 2 | 15 | ||
| Työalue | ||||||
| tieto puuttuu | 14 | 7 | 0 | 0 | ||
| vastaanotto | 42 | 22 | 2 | 15 | ||
| äitiys- tai lastenneuvola | 21 | 11 | 2 | 15 | ||
| työterveyshuolto | 10 | 5 | 3 | 24 | ||
| kotisairaanhoito | 18 | 9 | 1 | 8 | ||
| kouluterveydenhoito | 9 | 5 | 1 | 8 | ||
| vuodeosasto | 69 | 36 | 2 | 15 | ||
| muu* | 20 | 11 | 2 | 15 | ||
| tieto puuttuu | 1 | 1 | 0 | 0 | ||
| *tarkoittaa fysioterapiaa, laboratoriota, väestövastuuta tai hallinnollisia tehtäviä. | ||||||
Kyselyyn vastanneiden koulutusta ei eritelty koulutustasoa tarkemmin. Haastatelluista kymmenellä oli pohjakoulutuksena sairaanhoitajan tutkinto ja kahdeksan oli erikoistunut myöhemmin terveydenhoitajaksi. Yhdellä haastatelluista oli kätilön erikoistumiskoulutus, yksi oli erikoistunut sisätauti-kirurgiaan ja yhdellä oli työterveyshuollon jatkokoulutus. Yksi psykiatrisen erikoissairaanhoitajan tutkinnon suorittanut hoitaja työskenteli edelleen perushoitajana.
Haastatelluista hoitajista yhdellätoista oli pääasiallisen työalueensa (Taulu 5-1) lisäksi seuraavia työtehtäviä (suluissa tehtävän maininneiden hoitajien määrä): hoitajan päivystysvastaanotto aamulla (7), diabetes- tai astmapotilaiden ohjaus (2), lääkevaraston hoito (1), perhesuunnitteluneuvola (1), naisten terveystarkastukset (1) ja kouluterveydenhoito (1). Vuodeosaston kaksi hoitajaa eivät maininneet osastotyön ulkopuolisia työtehtäviä. Muilla tehtävät rajoittuivat ajallisesti korkeintaan yhden työpäivän viikosta vievään, säännölliseen vastaanottotoimintaan kouluilla, neuvolassa tai pitkäaikaissairauksien neuvontatyössä tai aamupäivystysvastaanotolla. Laajin työkenttä oli väestövastuutyötä tekevällä terveydenhoitajalla, jonka työ kattoi väestövastuualueen kaikkien ikäryhmien terveyden- ja kotisairaanhoitopalvelut.
Haastatelluista kahdeksan oli työskennellyt aikaisemmin muilla kuin nykyisellä työsektorillaan. Heistä viisi terveydenhoitajaa oli ennen nykyistä työtään tehnyt muita terveydenhoitajan tehtäviä. Molemmat vastaanotossa työskentelevistä hoitajista, sekä yksi terveydenhoitaja olivat olleet sairaalatyössä ennen siirtymistään avoterveydenhuoltoon. Vuodeosaston hoitajilla oli kokemusta ainoastaan osastotyöstä. Terveydenhoitajista kolme oli aina toiminut nykyisellä työalueellaan.
Yhteenveto: Molempien osatutkimusten hoitajat olivat työhönsä asianmukaisesti tai hyvin koulutettuja, enimmäkseen varhaiskeski-iässä olevia naisia. Useimmilla haastatelluista oli nykyisen työtehtävänsä lisäksi työkokemusta myös terveyskeskuksen muista toimipisteistä tai sairaalatyöstä. Hoitajien työalueet terveyskeskuksessa jakaantuivat pääasiassa avovastaanottoon, neuvolatyöhön, kotisairaanhoitoon tai vuodeosastotyöhön. Omina erityisalueinaan olivat työterveyshuolto ja kouluterveydenhuolto sekä pitkäaikaissairauksiin liittyvät neuvontatehtävät.