Verkkotietokoneen ohjelmat kirjoitetaan Java-kielellä, joka on Sun Microsystemsin kehittämä oliopohjainen ohjelmointikieli. Javassa on hyödynnetty SmallTalkin, C:n ja C++:n toteutuksesta ja käytöstä saatuja kokemuksia. Javalle näyttää olleen eräänlainen sosiaalis-teknologinen tilaus. Mikään ohjelmointikieli ei ole koskaan levinnyt käyttöön yhtä nopeasti ja yhtä vähäisten markkinointiponnistusten turvin. Tietojenkäsittelyalan lehdet kirjoittavat Javasta ahkerasti. Javaa käsitteleviä kirjoja on myynnissä useita satoja. Myös suomen kielistä kirjallisuutta on saatavana ja kurssitarjonta on vilkasta.
Javan laajamittainen käyttöönotto sisältää monia kiehtovia mahdollisuuksia, jotka parhaimmillaan saattavat kokonaan mullistaa vakiintuneet ohjelmistokaupan toimintatavat. Tämän seikan ymmärtämiseksi on lyhyesti kerrattava tietojenkäsittelyä koskevan liiketoiminnan painopisteen muutokset muutaman vuosikymmenen ajalta.
Tietokoneiden kaupan alkukausi 1970-luvulle saakka painottui itse tietokoneisiin fyysisinä laitteina. Tietokoneet olivat isoja, tavattoman kalliita ja hitaita. Yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin hankitut koneet maksoivat useita miljoonia markkoja, joissakin tapauksissa kymmeniä miljoonia. Erikseen hankitut ohjelmistot maksoivat yleensä murto-osan tietokoneen hinnasta. Käyttäjät ja sovellukset olivat vahvasti sidoksissa laitemerkkeihin. Myös julkisen vallan ohjaus oli merkkisidonnaista. Valtiovarainministeriö päätti, minkä merkkisiä laitteita sai käyttää.
Vähitellen koneet ovat halventuneet ja samalla tehostuneet. Muutamalla sadalla tuhannella markalla saa nykyisin useimpiin käyttötarkoituksiin riittävän tehokkaan tietokoneen. Hinnan alhaisuudesta johtuen tietokoneiden kauppa on jossakin mielessä menettänyt hohtoaan. Maahantuojien maksamat pitkät ulkomaanmatkat ovat lähes kokonaan loppuneet. Ohjelmistot ovat vallanneet tietokoneiden aseman sekä taloudellisessa että toiminnallisessa mielessä. Muutos on näkynyt myös ohjaustoimissa. Monien hallinnollisten järjestelmien osalta valtiovallan ohjaus 1990-luvun puolivälin tienoille saakka koski ohjelmien valintaa. Tietokoneen on saanut ostaa miltä valmistajalta tahansa.
Mutta myös ohjelmistojen asema on alkanut vähitellen järkkyä. Muutos ei ole vielä kovin vahva mutta se on kuitenkin selvästi havaittavissa. Tyytymättömyys amerikkalaisia ohjelmistojen valmistajia kohtaan on jatkuvasti lisääntynyt. Tämä koskee sekä mikrotietokoneiden ohjelmia että suurten tietokoneiden kalliita erikoisohjelmistoja. Samalla käyttäjäorganisaatioiden huomio on yhä enemmän siirtynyt tiedonhallintaan ja tietovarantojen hyötykäyttöön. Huomio toisin sanoen keskittyy tietokoneella käsiteltävään informaatioon, erityisesti sen tallennus-, siirto- ja esitysmuotoihin. Se, millä tietokoneilla tai ohjelmilla informaatiota käsitellään, ei ole enää merkityksellistä. Muutos näkyy myös virallisessa ohjauksessa. Valtiovarainministeriö tai valtiokonttori eivät enää päätä esimerkiksi kirjanpito-ohjelman tuotemerkistä. Riittää, että käytetty ohjelma tuottaa valtiokonttorin ja postipankin käyttöön tarkoitetun informaation oikeassa muodossa.
Tähän päättelyketjuun kätkeytyy Javan kumouksellisuuden siemen. Tulevaisuudessa tiedon tarvitsija ei enää lainkaan kiinnitä huomiota käyttämäänsä laitteeseen eikä varsinkaan hanki ja asenna siihen yhtään ohjelmaa. Käyttäjä selaa erilaisia tietoverkon palveluja ja perehtyy johonkin niistä tarkemmin aina kulloisenkin mielenkiintonsa ja tarpeensa mukaan. Jos tarkempi perehtyminen edellyttää jonkin nimenomaisen ohjelman käyttöä, selain hakee ja käynnistää kyseisen ohjelman. Käyttäjä ei välttämättä edes havaitse käytössä olevien ohjelmien vaihtumista. Ohjelmista ei koskaan makseta erikseen, ne kuuluvat osaksi käytetyn tietopalvelun kokonaisuutta. Palvelun tarjoaja huolehtii ohjelmien hankinnasta, asennuksista ja käyttöön sovittamisesta.
Kun tulevaisuudessa tietokoneohjelmia tekevät, teettävät tai ostavat ensisijaisesti tietopalvelujen tarjoajat, ohjelmat pakostakin muuttavat luonnettaan. Niistä häipyy kokonaan markkinoille hyvin luonteenomainen rihkama. Tietopalveluja tulee olemaan tietoverkoissa tarjolla yllin kyllin. Palvelua ei varmastikaan tulla valitsemaan sillä perusteella, että käytetty ohjelma on aivan erityisen vaikeakäyttöinen ja täynnä virheitä. Ohjelmien on pakko olla käyttötarkoitukseensa hyvin soveltuvia ja virheettömiä.
Tämä tulee viemään kokonaan pohjan pois mm. nykyisen kaltaisten tekstinkäsittelyohjelmien markkinoilta. Useimmin käytetyt ohjelmat tulevat yksinkertaistumaan ja halpenemaan. Niitä ei erillisinä tuotteina myydä enää lainkaan. Osa ohjelmista tulee väistämättä muuttumaan julkisohjelmiksi, jolloin niiden virheettömyys, toimintavarmuus ja jatkuva ylläpito pystytään turvaamaan. Tämä sama kehitys on jo nähtävissä käyttöjärjestelmien osalta. Ammattimaisessa käytössä tavallisin käyttöjärjestelmä on Unix, jonka saa mille tahansa tietokoneelle. Valtaosa Unixin ohjelmista on julkisia ja paras Unix-toteutus (Linux) on kokonaisuudessaan julkisohjelma.
Tekstinkäsittelyn kehityksen nopeuttamiseksi olisi järkevintä, jos Euroopassa tuotettaisiin julkisilla varoilla hyvä Java-kielinen tekstinkäsittelyohjelma, jota levitettäisiin lähdekielisenä veloituksetta maailmanlaajuisesti. Se lopettaisi tarpeettoman rahojen haaskaamisen kaupallisiin ohjelmiin, lopettaisi vaivalloisen ohjelmien päivityskierteen, synnyttäisi laadukkaamman tuotteen ja helpottaisi monin tavoin tavallisten käyttäjien elämää. Tällä operaatiolla Eurooppa säästäisi valtavan summan rahaa muihin tarkoituksiin. Jokin Euroopan ulkopuolinen taho samalla kyllä menettäisi yhtä suuren rahasumman.
Lukija voi mielessään pohtia, onko tekemäni ehdotus järkevä ja onko käytettävissä mitään tapaa, jolla se voitaisiin toteuttaa. Itse en ole sellaista keksinyt. Niinpä odottelen yhteydenottoja vaikkapa sähköpostin välityksellä.