SGML on ISO:n standardi. Se on vuosikymmenien työn tulos. SGML:n taustana on 1960-luvulla kehitetty GML (Generalized Markup Language). Sekä GML:n että SGML:n takana on pitkälti yksi henkilö, CHARLES GOLDFARB. Hän oli standardin kehittämisen ajan IBM:n palveluksessa ja SGML on tavallaan hänen elämäntyönsä. Yhden henkilön pitkäaikainen ja määrätietoinen paneutuminen tähän työhön on varmistanut standardin yhtenäisyyden ja erityisesti sitä koskevien dokumenttien korkean tason. SGML ei ole sekalainen kokoelma väkinäisiä kompromisseja, kuten on laita monien muiden standardien kohdalla.
Charles Goldfarb, Edward Mosher ja Raymond Lorie julkaisivat GML:n IBM:n julkaisuna vuonna 1969. GML:n pohjalta kehitystyötä jatkettiin ensin ANSI-standardin luomiseksi ja myöhemmin ISO:n standardin luomiseksi. Standardin kehittäminen on vaatinut useita vuosia aikaa ja suunnattomasti kärsivällisyyttä. Charles Goldfarb on vastannut kaikkien näiden vuosien ajan standardin editoinnista. Virallinen standardi on vuodelta 1986 ja sen täydellinen nimi on ``Information processing -- Standard Generalized Markup Language (SGML)''. Standardia on hiukan täydennetty vuonna 1988, lisäyksen nimi on ``Amendment 1, ISO 8879/A1:1988''.
SGML-standardin voi ostaa ISO:n normaalijakelun kautta. Huomattavasti parempi tapa todella perehtyä tähän standardiin on hankkia Goldfarbin ainutlaatuinen kirja The SGML Handbook [7]. Kirja sisältää SGML:n historian ja hyvän johdatuksen SGML:n käsitteisiin ja piirteisiin. Tärkeimmän osan kirjasta vie itse standardi ja siihen liittyvät Goldfarbin lukuisat selitykset. Kirja kokonaisuutena on kuin hyperteksti -- se on täynnä viittauksia kirjan muihin osiin.
Lyhyemmän ja käytännön läheisemmän johdatuksen SGML:ään tarjoaa vaikkapa ERIK VAN HERWIJNENIN Practical SGML [8]. Herwijnen kirjoitti kirjan ollessaan CERNin palveluksessa, jossa hänen työnsä liittyi HTML:n kehittämiseen. SGML:stä ja siihen liittyvistä muista standardeista on olemassa erittäin runsaasti kirjallisuutta.